Oululaisia ammattiteatterin historian virstanpylväitä tulipaloineen ja mielenkiintoisine persoonineen riittää sen tähänastisessa, vajaan parinsadan vuoden mittaisessa historiassa.
Rapian sadan vuoden välein eli 1870-luvulla tapahtunut Nummisuutarien kantaesitys ja 1980-luvulla kaikilla aisteilla vastaanotettu Jumalan Teatterin performanssi ovat erilaisuudestaan huolimatta jääneet aikakirjoihin mediatapahtumista merkittävimpinä.
Kaupunki sai varsinaisen teatteritalonsa erilaisten jo olemassa olleiden muiden salonkien lisäksi, kun "aktööri ja trahtööri", alunperin ruotsinmaalainen Carl Wilhelm Westerlund ankkuroitui Ouluun ja alkoi perustaa salonkiansa nykyisen kaupungintalon paikalle vuonna 1849. Sen vihkiäisesitys oli jo saman vuoden jouluaattona. Rakennuksesta tuli hieno ja monien alati kiertävien seurueiden suosima.
Erityisen merkittävää Oulun myöhemmälle maineelle teatterikaupunkina oli se, että Westerlund toi Ouluun mukanaan vaimonsa MariaSilfvanin, joka on nostettu kansakunnan kaapin päälle oikeastaan vasta hiljattain siksi, että Maria-rouva oli ensimmäinen suomalaissyntyinen ammattinäyttelijätär. Hänen tiedetään esiintyneen jopa suomeksi. Westerlundin pariskunta on haudattu Ouluun.
Poikkeuksellisen merkittävää valtakunnallista teatterihistoriaa tehtiin Oulussa Westerlundin salongissa erityisesti silloin, kun Suomalainen Teatteri kiertueellaan kantaesitti 24.9. 1875 Aleksis Kiven Nummisuutarit, jossa esiintyi mm. nuori Ida Aalberg Kreetana.
Tulipalo toisensa jälkeen
2.-3.11. 1882 riehui yksi Oulun suuripaloista, joka tuhosi myös kaupungin teatterielämän keskeisen rakennuksen, Westerlundin salongin, eikä siitä jäänyt jäljelle edes yhtään kunnon kuvaa.
1902 Ouluun perustettiin yksi maan vanhimmista yhä toimivista työväennäyttämöistä, Oulun Työväen näyttämö.1930-luvulle ehdittäessä tässä teatterissa olivat ehtineet työskennellä mm. Eine Laine, Rakel Laakso sekä Emmi ja Eino Jurkka.
Kun Maneesi eli entinen ratsastushalli ja siinä ollut teatteripuvusto paloivat 3.2.1922, Maneesissa esiintynyt toinen oululainen teatteri eli Oulun teatteri, jäi kodittomaksi. Oulun kaupunginteatterin edeltäjä oli lopulta se monimutkainen fuusioteatteri, jossa nämä kaksi oululaisteatteria voidaan katsoa toimineeksi yhdistyneinä vuodesta 1931 lähtien. Niiden tilana oli vuoden 1944 helmikuun suuriin pommituksiin saakka Oulun työväentalo paikalla, jota slangi kutsuu yhä Tetraksi eli siis teatteritaloksi. Jatkosodan helmikuun suurpommituksista johtuneen palon - niin puvuston kuin arkistonkin hävityksen - jälkeen teatteri siirtyi kaupungintalon juhlasaliin lähes 30 vuodeksi paikkaan, jossa Westerlundin salonkikin oli toiminut.
Vuonna 1965 entinen Oulun Näyttämö, sittemmin Oulun Teatteri kunnallistettiin. Tämän tapahtuman, Oulun kaupunginteatterin perustamisen 40-vuotismuistoa, ja samalla Oulun kaupungin 400-vuotisjuhlan käynnistymistä juhlitaan tänään uuden vuoden yönä kaupunginteatterin tiloissa.
Jo vuodesta 1919 Oulussa on toiminut Valistustalo Oy, jonka tarkoituksena oli alunperin teatteritalon rakennuttaminen Ouluun, mutta koska kaupunki itse rakennutti teatterirakennuksen, muutti Valistustalo Oy toimintastrategiaansa ja on viimeksi kuluneet vuosikymmenet jakanut apurahoja oululaiselle esittävälle taiteelle. Myös Oulun Teatterinaiset jakavat stipendejään.
1972 syyskausi aloitettiin uudessa monumentaalikeskuksen teatteritalossa, jonka olivat suunnitelleet Marjatta ja Martti Jaatinen. Avajaisnäytelmästä, Paavo Liskin ohjaamasta Kalevalasta, tuli suuri menestys.
1987 tammikuun 17. päivänä pohjoisilla teatteripäivillä nelihenkinen Jumalan teatteri, teatterikorkeakoulun opiskelijoista koostettu ryhmä, esitti performanssinsa, jonka seurauksena Oulun teatterielämä ylitti kansainväliset uutiskynnykset, vaikka ryhmän Ouluun kutsunut teatterinjohtaja Jussi Helminen kuinka yritti ehdotta paikalla olleelle lehtiväelle, ettei asiasta kirjoitettaisi edes alueellisiin tai paikallisiin lehtiin.
2002-2004 kaupunginteatteri oli evakossa ja sai taiteellisia voittoja mm. Teatriassa entisessä teurastamon suurhallissa, kun kolmikymppistä teatteritaloa peruskorjattiin ja laajennettiin arkkitehti Sampo Valjuksen suunnitelmien mukaan.