Metsätilojen sukupolvenvaihdosten takkuaminen hidastaa osaltaan puukauppaa, kertoo puheenjohtaja Rauno Numminen Suomen Metsätilanomistajien Liitosta, joka on kaupunkilaismetsänomistajien yhteenliittymä.
"Hallittua sukupolvenvaihdosta ei nyt oikein tapahdu, kun perintö- ja lahjaverotus on niin kova etämetsänomistajille. Yleensä tila vaihtaa omistajaa vasta, kun edellinen omistaja kuolee", Numminen sanoo.
Hänen mukaansa viidennes Suomen metsistä on perikuntien omistuksessa. Perikuntien näkemysristiriidat hankaloittavat järkevää metsänhoitoa. "Jotkut haluavat suojella, jotkut hakata."
Nummisen mielestä monessa tapauksessa olisi parasta, että metsätaloutta jatkaisi henkilö, jolla on siihen aito kiinnostus. Hoidetusta metsästä kun voidaan saada kaksin-kolminkertainen tulo hoitamattomaan verrattuna.
Nykyisellään sukupolvenvaihdoksen yhteydessä niin sanotut etämetsänomistajat maksavat täyden veron käyvän arvon mukaan, koska metsätaloutta ei katsota samalla tavalla yritystoiminnaksi kuin maataloutta. Maanviljelijä-metsänomistaja maksaa veroa verotusarvon mukaan.
Metsätilanomistajien liitto toivoo kaikille yhtenäistä käytäntöä. Hallitusohjelmassa luvattiin poistaa perintö- ja lahjaverotus kokonaan metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta.
Puukaupan vilkastuttamista miettinyt Esko Ahon työryhmä on tarjonnut lääkkeeksi muun muassa sitä, että ensiharvennusmetsästä saatavan puun saa myydä verovapaasti - jos vain EU-komissio tämän hyväksyy.
"Nuoren metsän hoitoon saa valtion tukea, joka on monessa tapauksessa suurempi kuin ensiharvennuspuun myynnistä saatava veroetu. Ei tämä silloin mihinkään houkuta", Numminen toteaa.
Ensiharvennuksista saadaan vain pari miljoonaa kuutiota puuta. Venäjän puuntuonnin loppuessa puuhuoltoon pitäisi kuitenkin jostakin löytyä 10-15 miljoonaa kuutiota.
Vanhan metsän uudistamiseen Numminen esittää veroporkkanaa, jolla metsänomistajat voisivat saada kompensaatiota alentuneeseen puun hintaan.
"Päätehakkuuleimikoiden puunmyyntitulossa vero voisi puolet siitä 28 prosentista, jota nyt peritään pääomatuloveroa. Sehän voisi olla määräaikainen, vaikka viideksi vuodeksi."
Numminen nostaisi metsävähennyksen sataan prosenttiin. Tämä tarkoittaisi, että metsänomistaja voisi vähentää puun myyntiverotuksesta ostamansa metsän koko hankintamenon. "Se edesauttaisi tilakauppaa."
Metsäkiinteistöjen parempi vaihtuvuus voisi tuoda puuta markkinoille, sillä metsään sijoittavat metsänomistajat ovat yleensä myös aktiivisia metsänkäyttäjiä.