Torino, Italia Neljänsissä olympiakisoissaan pelaava puolustaja Teppo Numminen on nähnyt pitkällä urallaan monta erilaista maajoukkuetta ja kiekkoilijaa. Miksi sitten juuri Torinossa pelaava ryhmä saa kaiken näyttämään niin kummallisen helpolta?
- Meillä on nyt melko monipuolinen joukkue. Porukasta löytyy erityylisiä pelaajia. Se tulee ensimmäisenä mieleen, Calgaryssa vuonna 1988 hopeaa ja Naganossa 1998 pronssia voittanut Numminen sanoo hetken mietittyään.
- Tämän ryhmän pelaajat asettavat joukkueen edun etusijalle. Nämä pelaajat ovat valmiita noudattamaan illasta toiseen pelisysteemiä ja taktiikkaa, 37-vuotias Numminen lisää.
Pukukopeissa ympäri maailmaa opetetaan junioreille jo alkuvaiheessa, että joukkueen etu on jääkiekossa tärkeintä. Tämä asia on siis ollut jo kauan itsestäänselvyys kaikille Suomen joukkueen jäsenille. Siinä valossa kokeneen NHL-ammattilaisen puheet kuulostavatkin nyt hieman oudoilta. Nämä kommentit on kuultu lukuisien pelaajien suusta jo monta kertaa.
- Ero on siinä, että kaikki ovat nyt tajunneet, mitä joukkueen etu tarkoittaa ja mitä sen kautta voi saavuttaa, Numminen sanoo jämäkästi.
Ei taitavin porukka
Ennen turnausta voitiin todeta, että Suomi lähtee altavastaajana kaikkia jääkiekon niin sanottuja suurmaita vastaan. Altavastaajan osa korostui entisestään, kun joukkueesta jäi kisojen alla pois paljon runkopelaajia.
- Katselimme ennen turnausta muiden ryhmien kokoonpanoja ja huomasimme, että emme ole taitavin porukka Torinossa. Pärjätä kuitenkin pitää, ja silloin muita vaihtoehtoja ei jää kuin yrittää pelata mahdollisimman tiiviisti joukkueena, Leijona-pastillien ja veden sekoitusta palautumisjuomanaan harjoitusten jälkeen hörppinyt Numminen tuumi.
Mitään yksittäistä selitystä Leijonien hurmioon tamperelainen ei osaa sanoa. Torinossa ja televisioiden ääressä kuitenkin hämmästellään sitä, mitä ihmettä Leijonat ovat syöneet, tehneet, puhuneet, sanoneet, nähneet tai haistaneet, kun otteet ovat niin loistavia. Tähän kohtaan voi vain laittaa lisää lajikliseitä: Peliä ei ole keksitty uudestaan.
- Ei tässä ole mitään ihmeellistä kerinnyt miettimään. Aikataulu on niin kova, että tässä on vain koitettu hoitaa omaa duunia. Esimerkiksi Calgaryssa aikaa valmistautumiseen ja kuvioiden hiomiseen oli rutkasti enemmän kuin täällä, Numminen sanoo.
Naganossa vai missä?
Loppuottelussa vastaan asettuva Ruotsi saa kotisohvilla tunteet pintaan. Nostalgiaa, karvaita tappioita ja hienoja voittoja voi kaivaa nauhoilta ja tilastokirjoista, mutta Numminen ei jaksa vanhoja pelejä hehkuttaa.
- Paras muisto Ruotsi-peleistä? Jaa-a, oltiinkohan me Naganossa vai missä ja voitettiin ne.
Olitte. Suomi pudotti kaikkien aikojen ruotsalaisjoukkueen Naganon olympialaisten puolivälierässä 1998 ja Numminen syötti toisen Teemu Selänteen ikimuistoisista maaleista.
