Päät pyörivät ja silmät sirittävät auringonpaisteessa ensin Nivalan taajamassa ja sen jälkeen syrjäkylillä. Katseet etsivät talojen numeroita.
"Kaiken kaikkiaan tilanne on rempallaan. Talonumeroiden ja siten talojen löytäminen on haja-asutusalueilla enemmän ongelma kuin taajamassa, vaikka sielläkin puutteita näkyy koko ajan", palomestari Eero Huttunen Jokilaaksojen pelastuslaitoksen Nivalan paloasemalta sanoo, kun ylipalomies Hannu Helanderin kuskaama johtoauto rullaa hiljakseen.
Varsinainen yllätys tulee heti Nivalan pääkadulla, Kalliontiellä. "Puolessa rakennuksista oli puutteelliset merkinnät", Helander summaa. Esimerkiksi kaupungintalon ruskeasta tiilimonumentista numeroa ei löytynyt.
Järvikyläntie, joka johtaa Kokkola-Kajaani-tieltä kohti Hituran kaivosta, sai ammattilaisten kiitokset. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta mustat numerot erottuivat valkoiselta pohjalta mainiosti. Ja mikä parasta, kyltit oli usein sijoitettu tien varteen.
Yöllä tai sateella talonumeroiden erottaminen on tavallista hankalampaa. Kesällä edessä voivat olla lehdet, talvella lumipenkat. Kysymyksessä on kuitenkin ihmisten oman turvallisuuden kannalta olennainen asia.
Jos pelastuslaitos ei osaa hätätilanteessa paikalle kehnon numeroinnin vuoksi, syy löytyy asunnon omistajan peilistä.
"Taistelemme aikaa vastaan. Turha aika on kurottava pois, kun ihmisellä on tosi hätä", Helander muistuttaa palomiesten ja ambulanssikuskien arjesta.
Ei ole aikaa pyöriä ympyrää ja etsiä oikeaa osoitetta.
Paloauto ajaa
keskellä peltoa?
Navigaattorit - niin hyviä kuin ne parhaimmillaan ovatkaan - saattavat tuoda lisäongelmia. Esimerkiksi Nivalan uudella asuntoalueella Mäntylässä navigaattori näyttää, että punainen auto punnertaa keskellä peltoa. Oikeasti Helander on pysynyt oikeaoppisesti Mäntyläntiellä.
"Se uusin talokin saattaa palaa", muistuttaa Huttunen. Ei auta sokeasti luottaa tekniikkaan, joka päivittyy uusien teiden suhteen joskus toivottoman hitaasti.
"Olen esimerkiksi käynyt Niittytiellä kahdesti automaattihälytyksessä ja molemmilla kerroilla navigaattori on piipannut 200 metrin päässä oikeasta paikasta. Numerointi pitää siis edelleen olla kohdallaan, vaikka navigaattorit yleistyvät", Huttunen muistuttaa.
Pelastuslaitoksella ei ole määräysvaltaa, mutta se voi suosittaa palotarkastuspöytäkirjassa numeroinnin korjaamista paremmaksi.
"Järjestelmä on hyvä, jos asukkaat huolehtivat kylttinsä kunnollisiksi", Helander uskoo.
Maanmittauslaitoksen yli-insinööri Ossi Jokinen myöntää, että navigaattorit saattavat erehtyä - hiukan.
"Ne eivät ole aivan tarkkoja, sillä kysymys on laskennallisista pisteistä. Kysymys on yleensä vain muutamista kymmenistä metreistä."
Autojen navigaattoreiden osoitetiedot tulevat joko Tele Atlaksen tai Navteqin kautta. Netin kartta- ja reittihaku toimii sen sijaan Maanmittauslaitoksen tietojen avulla.
Kulkuneuvon satelliittipaikannus navigaattorin kartalle vaikkapa GPS-järjestelmän kautta on sitten jo eri asia.