Valtakunnan raja ei muuta koululaisten ikiaikaisia käytöstapoja. Nuoret nauttivat talvilomistaan samaan malliin rajan länsi- ja itäpuolella: Vekkarin herätysnappi pannaan kiinni, piipahdetaan mutkamäessä, pelataan futista ja vieraillaan mummolassa.
Hiihtokeskuksille kuluvat viikot ovat Suomessa ja Ruotsissa kulta-aikaa. Nyt kääritään iso osa koko vuoden liikevaihdosta. Naapurit ovat myös porrastaneet talvilomansa samoille kolmelle viikolle. Pohjoisen koululaisille loma koittaa tulevalla viikolla.
"Ja sitä on odotettu tosi kovasti. Loma voisi alkaa vaikka heti ja kestää kaksi kuukautta", torniolainen Inga Metsola hihkaisee.
Haaparantalaiset Marjo Ohtamaa ja Jens Fjellvind sekä torniolainen Samuli Niva ovat loma-ajan autuudesta samaa mieltä. Nelikko käy Tornion ja Haaparannan yhteistä kielikoulua, jossa opiskellaan kahdella kielellä, kahteen kulttuuriin tutustuen. Tytöt ovat yhdeksännellä ja pojat kahdeksannella luokalla.
Ohjelmaton vapaa
viikko lataa pattereita
Ei, mitään tiukkaa ohjelmaa ei lomaviikkoon saa ängetä. Pattereiden lataaminen alkaa pitkistä aamuista ja harkituista ylösnousuista. Myöhemmin mietitään kavereiden kanssa mihin ryhdytään. Kaukomaille ei lähdetä, korkeintaan mökille Enontekiölle tai mummolaan Muonioon.
"Ehkä käyn Pullingissa ski-bussilla", Marjo Ohtamaa pohtii. Jens Fjellvind aikoo ainakin pelata Aspenissa jalkapalloa, Inga Metsola lasketella Oloksella, eikä Samuli Nivakaan jätä suksia varastoon. Kaikille neljälle Suomen puolen hiihtokeskukset ovat Ruotsin keskuksia tutumpia.
Kielikoulun yläasteen opettajalla Seija Fjellvindillä on sellainen tuntuma, että aikaisemmin mentiin talvilomilla selkeästi laskettelemaan ja hiihtämään. Tavat ovat niistä ajoista hiljalleen muuttuneet ja matkat muualle kuin talvikeskuksiin lisääntyneet. Jotkut reissaavat jopa Kiinaan.
"Mutta talvilomaviikot ovat aika lailla sesonkiviikkoja hiihtokeskuksissa molemmissa maissa", Seija Fjellvind arvioi.
Ja rajan pinnassa Suomen keskukset houkuttelevat.
Hiljaista raja-
liikennettä
Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtajaa Sari Tolletia ei hämmästytä lainkaan naapurien kiinnostus pohjoisen Suomen hiihtokeskuksia kohtaan. Ruotsalaiset ovat käyneet meillä opintomatkoillakin tutustumassa moderneihin ja monipuolisiin vapaa-ajanviettopaikkoihin.
"Ruotsalaiset myöntävät olevansa vähän kateellisia, koska Suomeen tulee hiihtochartereita enemmän kuin Ruotsiin ja Norjaan yhteensä. Suomessa kilpaillaan Euroopan tasolla ja Lappi on instituutio ja brändi", Tollet kehaisee.
"Pohjoisessa Ruotsissa ei ole vetovoimaista keskusta. Suomalaiset kulkevat Ruotsin puolella eniten Åressa ja keväällä Riksgränsen on vaativien laskijoiden kohteena", rinnejohtaja Tuomo Poukkanen Ylläs-Skistä tietää.
Ruotsalaisten ja suomalaisten laskettelijoiden virta rajan yli on melko vähäistä. Poukkasen sormituntuma on, että tällä hetkellä Suomi houkuttelee enemmän ruotsalaisia kuin Ruotsi suomalaisia. Ylläkselle väki rajan toiselta puolen tullee lähinnä Kiiruna-Uumaja-Luulaja -akselilta.
Kapea porrastus tuo ruuhkat samoille viikoille
Toiminnanjohtaja Tolletin mukaan Suomen hiihtokeskukset vetävät entistä paremmin erityisesti eurooppalaisia perhelomailijoita. Nämä omatoimimatkailijat täydentävät ja tasaavat sesonkeja, jotka tuppaavat pakkautumaan muun muassa kolmelle talvilomaviikolle.
Talvilomaviikoilla isot keskukset tekevät lähes kolmanneksen vuoden liikevaihdostaan.
"Viikoilla 8 ja 9 tahtoo tila loppua, viikolla 10 helpottaa ja viikolla 11 mahtuu joka paikkaan. Sen jälkeen tulee pääsiäisviikkojen sesonki", Poukkanen selvittää.
Yritykset ovat jo vuosia halunneet hajauttaa talvilomat useammalle viikolle, jotta ylenmääräisiltä ruuhkilta vältyttäisiin niin hiihtokeskuksissa kuin liikenteessäkin. Tolletin mukaan parempi porrastus ratkaisisi kerralla monta ongelmaa.