Nukke ei saa korvata oikeita ih­mis­suh­tei­ta

Pahimmillaan reborn-nukke -ilmiö voi johtaa siihen, että aikuinen alkaa kohdella muita ihmisiä nukkien tavoin, varoittaa psykologian professori Timo Järvilehto Oulun yliopistosta.

Pahimmillaan reborn-nukke -ilmiö voi johtaa siihen, että aikuinen alkaa kohdella muita ihmisiä nukkien tavoin, varoittaa psykologian professori Timo Järvilehto Oulun yliopistosta.

Yhdysvalloista Suomeen kantautuneesta ilmiöstä ei psykologin mielestä ole kuitenkaan syytä huolestua. "Ihmisethän ovat tehneet nukkeja aina, ei ilmiö sinänsä ole vaarallinen."

Järvilehdon mukaan asian ainoa vaara piilee siinä, että nuket alkavat korvata muita, todellisia ihmissuhteita, ja ihminen sulkeutua omaan piiriinsä.

"Mutta näin voi käydä muussakin toiminnassa, esimerkiksi tietokonepeleissä."

Järvilehto kertoo, että lapsille nukkeleikit ovat tärkeitä kehityksen kannalta.

Nukke tarjoaa lapselle turvallisen sosiaalisen kontaktin. Vaikka lapsella on äitiin tai hoitajaan kiinteä suhde, se voi kuitenkin olla arvaamaton. Nukkea lapsi voi hallita.

Reborn-ilmiössä on Järvilehdon mielestä kyse samasta asiasta.

"Nukkeen luodaan sosiaalinen suhde, jota voidaan hallita. Nukelle voidaan tehdä aivan mitä vain, jopa muotoilla."

Järvilehto kuitenkin huomauttaa, että rakentavathan ihmiset esimerkiksi pullolaivojakin ja muita vempeleitä.

"Teknisen kehityksen avulla ihminen laajentaa itseään."

Kun tehdään nukke tai robotti, taustalla voi olla halu rakentaa kontrolloitava suhde, jossa voidaan käyttää toista hyväksi ilman vastarintaa.

"Suhde on kuitenkin epätäydellinen, koska aitoa yhteistyötä ei ole. Nukke on todellisuuden korvike", Järvilehto sanoo.

Yksioikoista selitystä ilmiölle ei loppujen lopuksi ole.

"Mikä tahansa voi olla keräilyharrastus. Jotkut keräilevät nukkeja", Järvilehto sanoo.

Ilmoita asiavirheestä