Nukketeatteria on Suomessa tehty jo 1900-luvun alussa. Pioneerityöstä on jäänteenä yksittäisiä nukkeja, käsikirjoituksia, lehtileikkeitä ja valokuvia. Vihreän Omenan mukana on nyt hajoamassa ainutlaatuisen mittava ja merkittävä teatterihistoriallinen materiaali 23 vuoden ajalta. Se konkretisoituu teatterinukeissa, lavasteissa, puvuissa, lehtiartikkeli- ja valokuvakokoelmissa.
"Perusperiaate on, että Vihreän Omenan nukkien täytyisi pysyä kokonaisuutena, jotta kokoelma ei hajoa maailman tuuliin", toteaa teatterimuseon johtaja Hanna-Leena Helavuori Helsingistä.
Mutta onko teatterimuseolla mahdollisuus hankkia Ompun nukkeja?
"Meillä ei ole määrärahoja kokoelmahankintoihin. Kaikki aineistomme tulevat lahjoituksina teatterintekijöiltä, teattereilta, järjestöiltä."
Nukkien huutokauppa olisi Helavuoren mielestä äärimmäisen surullista, ei paljon puuttuisi skandaalista.
Lahjoituksena Ompun nuket ovat tottakai tervetulleita teatterimuseoon.
"Tietysti se on ihan meidän velvollisuus valtakunnallisena erikoismuseona, mutta ei pelkästään velvollisuus vaan suuri ilo siinä mielessä, kun me kuitenkin ollaan lasten ja nuorten teatterikasvatukseen tavallaan erikoistuttu."
Pitäisikö valtion reagoida ja tulla kokoelman pelastajaksi?
"Näinhän se on, että odotamme aina julkista tahoa apuun. Puhumme tässä kansallisen kulttuuriperinnön esineellisestä säilymisestä. Siinä mielessä tämä olisi jonkin asteinen pelastusprojekti", toteaa Helavuori.
Haiharan nukke- ja pukumuseo Tampereella on tämän vuoden alusta siirtynyt kaupungin museotoimen alaisuuteen. Museon kokoelmat ovat edelleen yksityisen Haiharan museosäätiön omistuksessa.
"Meillä on hirveän tiukka varastointitilanne. Olen joutunut panemaan kokoelmat pakettiin, koska kaupungin lupaaman Ruskon suuren keskusvaraston rakentaminen siirtyi monta vuotta eteenpäin", kertoo Marketta Franck Haiharan museosäätiöstä.
"Ompun nukkekokoelma on arvokas juttu. Mutta me ei säätiönä pystytä millään lailla lunastamaan nukkeja. Ainoa mahdollisuus on lahjoitus."
Teatterinuket ovat Franckin mielestä lastenkengän asemassa. "Jos olisi kyseessä Edelfelt tai Gallén-Kallela tai vastaava ylistetty, palvottu taiteilija, niin tietysti valtio tulisi kipin kapin pelastamaan. Mutta kun on kyse nukeista, niin ne eivät saa arvoa, vaikka Ompun nuket ovat erittäin arvokkaita."
Haiharan museosäätiön omistuksessa on paljon keskieurooppalaisia ja indonesialaisia teatterinukkeja, vanhimmat 1800-luvulta, sekä esimerkiksi Tove Janssonin äidin Signe Hammarsten-Janssonin suunnittelemat nukkehahmot Sibelius, Vallgren ja Gallén-Kallela. Kokoelmissa on myös Mona Leon nukkeja, joka oli museon perustajan Gunvor Ekroosin hyvä ystävä.
Jonkin verran Nukketeatteri Vihreän Omenan nukkeja on teatterimuseon ja Linnanmäen leikki- ja lelumuseon kokoelmissa. Teatterimuseolla ovat esimerkiksi Mirjami SkarpinSuomen Kalle -näytelmään lepästä veistämät nuket.