Missä ilmainen ateria, siellä pitkä jono - ja paljon hymyileviä ihmisiä. Hernekeitolle ja rieskalle riitti satoja innokkaita maistajia, kun Nivalan kaupunki juhli keskiviikkona 140-vuotista taivaltaan.
Huomion keskipisteenä paistattelivat eturivin luottamushenkilöt. Kaupunginhallituksessa nuijaa heiluttava Jarmo Vuolteenaho (kesk.) näytti, että hommat hoituvat myös soppakauha kädessä. Kansanjuhlan ensimmäisen tunnin aikana Vuolteenaho lirutteli hernekeittoastioihin tavaraa yli sadan litran edestä.
Kaupunginjohtaja Pasi Marjakangas varasi itselleen seurustelu-upseerin tärkeän tehtävän ja jalkautui kansan pariin.
Vielä aamupäivällä Marjakangas vilkuili huolestuneena taivaalle. Lähellä oli, ettei kansanjuhla vesittynyt - kirjaimellisesti. Peltolakeuksia piiskannut sade vaimeni vasta viime hetkillä.
"Tilattu juttu", Marjakangas velmuili, kun auringonpaiste yllätti kaupunkilaiset tunnin juhlinnan jälkeen.
Moni muistaa Nivalan viime talvesta vain ikävät uutiset. Pula!-oopperan taloussotkujen lisäksi esillä oli traaginen tasoristeysonnettomuus, joka koitui perheellisen pariskunnan kohtaloksi.
Kaupunkilaisten yhteishenki on tiivistynyt vastoinkäymisten myötä entisestään.
"Kyllä täällä yhteen hiileen puhalletaan", Erkkilän kylässä asuva Leo Kallio vakuutti.
Samaa mieltä oli Kallion Maija-vaimo:
"Tunsin, että tähän kansanjuhlaan oli melkeinpä velvollisuus osallistua."
Kaupungintalon pihalla soppaa äyskäröinyt Jarmo Vuolteenaho sai pariskunnalta kehut hyvin hoidetusta työstä.
"Näitä kiitoksia ei hänelle varmasti juuri heru. On sen verran tuulinen posti", Leo Kallio hymähti. Myös Lauri Rättyältä, 75, herui sympatiaa päättäjille ja johtaville virkamiehille. Rättyän mukaan ooppera-asiaa on tarkasteltu liiaksi talouden tunnuslukujen näkökulmasta.
"Ooppera osoitti, ettei kaupunki polje paikallaan. Päinvastoin: täällä on eletty ajassa, seurattu maailmanmenoa ja kehitytty", Rättyä muistutti.
Latomeri ja lannantuoksu eivät enää ole Nivalan ainoita imagotekijöitä. Yksi merkki kaupungin kehityksestä on teollisuuskylä, joka työllistää nykyisin noin tuhat henkeä.
Itsenäisyys on nivalalaisille tärkeä asia. Leo ja Maija Kallio myönsivät, että ajatus Nivalasta suuremman kuntakokonaisuuden osana tuntuu vieraalta.
"Kyllä Nivala-nimi täytyy ainakin säilyttää", Maija Kallio
huolehti.
Kaupunginjohtaja luki asenneilmastoa kuin avointa kirjaa.
"Tämä on vahva, iso pitäjä. Ihmisillä on kova usko siihen, että Nivala pärjää myös tulevaisuudessa itsenäisenä - joskin muiden kanssa yhteistyötä tekevänä - kuntana", Marjakangas tiesi.
