Presidentti Vladimir Putinilla on nyt käsissään lähes rajaton valta. Se on saatu vaalien tuloksena, mutta silti se arveluttaa. Venäjän presidentinvaalit eivät tuoneet yllätyksiä. Voittajan nimi oli ennalta selvä, eikä huoli alle 50 prosentin osanotosta toteutunut. Vladimir Putin sai kiistattoman valtakirjan neljäksi vuodeksi.
Tästä huolimatta äänestystapahtuma ei ollut aito vaali, vaan enemmänkin kansalaisten enemmistön kuuliainen luottamuslause Putinille. Hän on pystynyt tarjoamaan Venäjälle vakautta ja järjestystä, ja se näyttää riittävän äänestäjille. Se näyttää riittävän myös ulkomaailmalle, jolle vakaa ja ennustettava Venäjä on vastakohtaansa parempi vaihtoehto.
Euroopanturvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin vaalitarkkailijoiden alustava, suorasukainen raportti herättää huolta. Vaaleista puuttui aidon demokraattisen kilvan elementtejä, valtiojohtoiset tiedotusvälineet suosivat Putinia, eikä presidentti osallistunut kampanjointiin eikä vaalikeskusteluihin. Joka neljännessä tarkkailijoiden havainnoimassa ääntenlaskussa oli suuria puutteita, eivätkä vaalivirkailijat puuttuneet vaalisalaisuuden rikkomuksiin.
Räikein esimerkki nähtiin Tshetsheniassa. Jos virallisia tuloksia on uskominen, yli 90 prosenttia sotaa käyvän ja kapinallisen alueen äänestäjistä olisi äänestänyt Putinia ja äänestysprosentti olisi ollut lähes samaa luokkaa. Tällainen vääristely heittää turhankin suuren varjon vaalien ylle.
Kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, mitä Putin lupasi heti vaaliyönä. Hän sanoi vahvistavansa monipuoluejärjestelmää ja kansalaisyhteiskuntaa sekä varjelevansa tiedotusvälineiden vapautta. Nämä ovat hyviä arvoja, mutta Venäjällä ne ovat vielä kaukaisia tavoitteita. Paljon siitä, mitä Putinin aikana on tehty, sopii huonosti yhteen näiden arvojen kanssa. On lähdettävä siitä, että presidentti tarkoittaa, mitä sanoo. Jos näin ei ole, sitä huonompi hänelle.
Putinin demokratia-aikeiden lopullinen mittatikku on neljän vuoden päässä. Perustuslaki rajoittaa presidentin toimikaudet kahteen nelivuotisjaksoon. Putin on tehnyt tiettäväksi, että hän aikoo noudattaa lakia. Kun hänen toinen kautensa päättyy, Putin on vasta 55-vuotias.
Vaaleissa arveluttaa myös se, että ne saattoivat luoda ennakkotapauksen tuleville vaaleille. Kun ja jos Putin siirtyy syrjään 2008, hän voi tuntea houkutusta valita manttelinperijänsä ja järjestää tälle tie Kremlin huipulle samoilla keinoilla, joilla presidentti Boris Jeltsin nosti hänet seuraajakseen ja joilla hänet valittiin nyt uudelleen. Näin Venäjä uhkaa menettäisi taas yhden tilaisuuden rakentaa vakavissaan demokraattista järjestelmää.
Presidentinvaalit vain lujittivat Putinin otetta vallan kahvasta. Joulukuussa hänen tukipuolueensa saivat vahvan enemmistön duumassa, ja presidentinvaalien alla Putin vaihtoi hallituksen ja hankkiutui eroon itsenäisiä elkeitä osoittaneesta pääministeristä Mihail Kasjanovista. Tämän jälkeen mikään ei enää rajoita hänen vallankäyttöään. Venäjän historia on väärällään todisteita absoluuttisen vallan turmelluttavista seurauksista.
Vielä muutama vuosi sitten Putin joutui tasapainoilemaan ja varomaan liian pitkälle meneviä myönnytyksiä esimerkiksi aserajoitusneuvotteluissa. Nyt kun hän hallitsee suvereenisti kotinäyttämöä, hän voi tiukentaa strategiaansa myös kansainvälisessä politiikassa. Ulkomaailman on varauduttava siihen, että Putin käyttää vahvistunutta asemaansa myös ulkopoliittisesti ja yrittää puristaa uusia myönnytyksiä, olipa kyse Venäjän ja uusien EU-jäsenten kumppanuussopimuksista tai Naton tukikohtapolitiikasta tai laajenemisesta.