Vaala Piirustukset Oulujoen voimalaitosten kalateistä ovat valmiit, mutta koko joen aukaisevaa nousureittiä saadaan odottaa vielä pitkään.
Koska suunnitelmia ei ole vielä lyöty lukkoon, on lohelle reitin avaavien rakenteiden hintakin vielä arvoitus.
"9-15 miljoonaa euroa. Kustannuksiin vaikuttaa muun muassa se, kuinka paljon automatiikkaa käytetään", toteaa projektipäällikkö Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksesta.
Kalateiden rakentamiseen haetaan EU-rahaa, mutta maksettavaa jää kunnillekin.
Laajalan mukaan alueen kuntien on keväällä sitouduttava hankkeeseen hakemalla lupaa kalateiden rakentamiseen. Jos kaikki soljuu myötävirtaan, rakennustyöt Montassa voidaan aloittaa parin vuoden päästä.
Kunnat vastaisivat myös kalateiden ylläpidosta. Fortum on mukana hankkeessa ja antaa kalateille vettä keskimäärin puoli kuutiometriä sekunnissa, mutta kalateiden toiminnasta se ei aio ottaa vastuuta.
Kunnat voivat tehdä kalateiden ylläpidossa yhteistyötä. Mukaan tullee myös Oulu, jolla on kokemusta Merikosken kalatiestä.
Montan osittain luonnonmukaisen, 650 metriä pitkän ohitusuoman valmistuttua kalatien toimivuutta ja hyötyä tutkitaan. Vasta sitten edetään seuraaviin rakennuskohteisiin.
Montasta nousevia lohia otetaan kiinni ja siirretään kutupaikoille Oulujokeen laskeviin Kutujokeen ja Utosjokeen, joissa pääosa sopivista lisääntymisalueista sijaitsee.
Kun Oulujoen lohentuotanto alkaa, tehdään kalatiet Utaselle ja Nuojualle. Lopullisena tavoitteena on kalatie jokaisen voimalapadon yhteyteen.
"Suunnitelmat voivat vielä muuttua tutkimuksista saatujen kokemusten myötä", Laajala tähdentää.
Jo viime kesänä oli tarkoitus siirtää jokisuulta Oulusta pyydettyjä emolohia Utosjokeen ja Kutujokeen. Ylisiirtoluvasta kuitenkin valitettiin, joten kalojen siirtoa oli lykättävä.
"Odotamme nyt valituksen käsittelyä. Jos jatkovalituksia ei tule, yritämme siirtoa ensi kesänä", Laajala kertoo.
Merikosken kalatienkin toimivuutta tarkastellaan ensi kesänä. Erilaisin koetilantein selvitetään, miten lohi saadaan parhaiten käyttämään tarjottua nousuväylää.
Osa suunnitelmaa on myös Oulun Lasaretinväylän ja Hupisaarten alueen kunnostaminen lohikalojen elinalueeksi.
Oulujoessa ei ole riittävästi virtavesialueita itseään ylläpitävän luonnonlohikannan säilymiseksi. Vaelluskalojen esiintyminen joessa edellyttää siksi jatkossakin erilaisia tukitoimia, muun muassa istutuksia.
Alkuperäistä Oulujoen lohikantaa ei enää ole tallessa edes emokala-altaissa. Istukkaissa on Oulujoki-perimää noin 13 prosenttia.
Kalateiden rakentamista tutkitaan myös Oulujärven yläpuolisilla vesillä.
Kainuun Voima on aloittanut kalatieselvityksen Kajaanin Ämmäkosken ja Koivukosken voimalaitoksien kohdalla.