Lohen ympärillä kiehuu muutoinkin kuin ikuisuuskiistoihin kuuluvien kalastusrajoitusten ympärillä. Uusimmat laineet liittyvät Fennovoima Oy:n Simoon kaavaileman ydinvoimalan lämpimiin lauhdevesiin. Kalastajien mielestä pohjoisen lohijokien tulevaisuus on uhattuna. Tutkija kantaa enemmän huolta Simojoen veden tilasta.
Fennovoimalla on parhaillaan menossa ympäristövaikutusten arviointi, jossa selvitetään neljän vaihtoehtoisen paikkakunnan soveltuvuus voimalalle. Lauhdevesien vaikutukset ovat myös tutkittavana. Ydinvoimala imee merestä jäähdytysvettä tuplasti Simojoen virtaaman verran, ja takaisin mereen pumpattaessa vesi on toista kymmentä astetta lämpimämpää kuin tullessaan. Talvisin lauhdevesi pitää muutamien kilometrien suuruisen alueen sulana.
Ydinvoimala-alue Karsikkoniemi työntyy pitkälle mereen. Se on perinteinen lohiapaja lähellä Simojokisuuta. On epäilty, että kudulle nouseva lohi törmää lämpörintamaan, häkeltyy, sekoaa suunnistuksessaan, eikä osaa enää kotijokeensa sukua jatkamaan.
"Lauhdevedet eivät ole ongelma luonnonlohen vaellukselle. Ongelmat ovat muualla, rehevöitymisessä", tutkija Erkki Jokikokko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Perämeren tutkimusasemalta sanoo.
Lohi kiertää lämpörintaman
Lohi ei vaella kapeaa reittiä pitkin pohjoisen jokiin, mutta perinteiset kalastuspaikat kertovat, että paljon käytettyjä kulkuteitä löytyy myös mahdollisen ydinvoimalan tuntumasta. Jokikokko huomauttaa, että lämpöaallon kohdatessaan lohet kiertävät sen. Tuttu jokivesikin on vaelluksen aikaan jonkin verran merivettä lämpimämpää.
Jokikokko ei usko, että lauhdevesien tuottama lämpöaalto vaikuttaisi Tornionjoen loheen. Lohet liikkuvat meressä laajalla säteellä ennen kuin suuntaavat kotijokeensa. Kemijokisuun tienoilta on tavattu tornionjokisia ja iijokisia lohia.
"Jos lauhdevedet pumpataan Ajoksen suuntaan, Kemijoella tilanne on ehkä toinen. Toisaalta voimalasta pumpattava virtaama on vain kymmenesosa Kemijoen ja Tornionjoen yhteisvirtaamaan verrattuna.
"Mereen syntyvä lämmin alue vaikuttaa ainakin jossain määrin kalojen käyttäytymiseen, ja särkikalat lisääntyvät. Joidenkin kalastajien apajapaikat saattavat muuttua, Jokikokko arvioi.
Yksi asia on joka tapauksessa varmaa: rehevöityminen. Ydinvoiman vastustajat pelkäävät herkkään Perämereen sinilevähyökkäystä. "Rehevöityminen on tosiasia, mutta vaikea sanoa, kuinka laajalle vaikutukset ulottuvat."
Kutualueet ratkaisevat
Jokikokko on enemmän huolissaan Simojoesta, jota kuormittavat turvesuot ja metsäojitukset. "Simojoki on pääpiirteissään kunnossa, mutta humusta on paljon. Kutualueiden elinolot ratkaisevat poikasten tulevaisuuden."
Mutta myös meri voi ratkaista lohen kohtalon. Kotijoistaan merivaellukselle lähtevien lohenpoikasten kuolleisuus on jo kauan ollut suuri. Arvoitusta ei ole ratkaistu. Nyt odotellaan myös, minkälaisia vaikutuksia vuoden alussa voimaan astuneella ajoverkkokiellolla on nousulohien määrään.
Simojoen lohen tilanne on Jokikokon mukaan kohtuullinen. Kaikuluotain on rekisteröinyt nousevia lohia ja mereen lähteviä poikasia, myös smoltteja on vaeltanut jokea alas. Kemijokisuulta on saatu lohia, ja Tornionjoellakin lohi on tarttunut uistimeen.