Talouden vapaa pudotus on ilmeisesti ohi, mutta nousun enteet ovat yhä hyvin tulkinnanvaraisia. Niiden varassa ei vielä voi tuudittautua uskoon nopeasta käänteestä kohti parempaa.
Pörssikurssit ovat yleisesti ottaen olleet nousussa jo hyvän tovin. Yhdysvaltain asuntomarkkinat, joista koko globaali talouskriisi lähti liikkeelle, ovat vakiintumassa. Monet kansainväliset pankit tekevät taas tulosta. Euroopan suurin talous Saksa on kasvattanut tuotantoaan. Koko euroalueella yleinen luottamus talouteen on kohenemassa.
Monet muutkin merkit taloudessa ovat sävyltään jo toisenlaisia kuin vielä keväällä. Vapaan pudotuksen vaihe näyttää olevan ohi, mutta talouskriisiä itsessään ei näillä eväillä vielä voi julistaa ohitetuksi. Yhtä vaikea kuin oli ennustaa vaikeuksien syvyyttä on nähdä, milloin ja kuinka käänne taas parempaan varsinaisesti tapahtuu. Viestit ovat ristiriitaisia.
Kotitaloudet monissa maissa ja julkiset taloudet ovat yhä pahasti velkaantuneita, yritysten luotonsaanti ei toimi kunnolla, merkittäviä investointiuutisia ei juuri ole kuulunut. Tällaiset tekijät eivät hetkessä muuksi muutu.
Talouslukujen vertailua vaikeuttaa se, että viime vuoden alkupuolen nousuluvut olivat yhä erikoisen suuria ja niitä seurannut pudotus aivan poikkeuksellisen paha. Niinpä tämän hetken luvuista on vaikea nähdä, mistä ne varsinaisesti kertovat. Lisäksi pitää muistaa, että iso osa edellisvuosien kansainvälisestä kasvusta oli lopulta ontolla pohjalla. Se perustui spekulaatioihin ja hyvään uskoon eikä tosiasioihin.
Nyt on haettava pitävämpää pohjaa, mikä hyvin todennäköisesti tarkoittaa myös hitaampaa kasvua.
Viime talven aikana moni hallitus päätti pakon edessä isoista elvytystoimista. Niiden vaikutus alkaa toden teolla näkyä vasta kesän jälkeen. Elvytyksen myötä ainakin infrastruktuuriin ja rakentamiseen liittyvän kysynnän pitäisi olla kohtuullisella tasolla, mikä teorian mukaan vaikuttaa muuhunkin talouteen piristävästi.
Nyt testataan, toimiiko tämä teoria myös käytännössä. Jos hyvin käy, elvytystoimet vahvistavat talouden muita myönteisiä merkkejä. Tämän varaan lasketaan monessa maassa, Suomessakin.
Silti epävarmuutta on ilmassa todella paljon. Kansainvälinen kauppa ei vedä kunnolla oikein vielä missään. Monella yrityksellä voi yhä olla tulossa pää vetävän käteen: Suomen teknologiateollisuuden torstaina esittämät näkymät tulevasta olivat karuja. Työttömyys kasvaa, mikä entisestään heikentää ihmisten luottamusta tulevaan ja myös kykyä kuluttaa.
Täysi arvoitus on sekin, mitä syksyksi ennakoitu pandemia eli sikainfluenssan laaja leviäminen saa aikaan taloudessa. Tällaisia asioita on mahdotonta leipoa sisään talousennusteisiin, sillä yhtä hyvin sikainfluenssa-aalto voi mennä ohi ilman mitään sen kummempia vaikutuksia.
Eikä maailmantaloudesta puutu rakenteellisia heikkouksia, jotka voivat milloin tahansa horjuttaa orastavaa käännettä kohti parempaa. Yhdysvaltain alijäämä, dollarin heikkous, vaikeudet euroalueella, edessä vielä olevat luottotappiot -- valinnanvaraa pessimisteille kyllä riittää. Ei heidän silti tarvitse oikeassa olla.
Yksi talouden viime vuosien pahimmista virheistä oli usko kasvun loputtomaan jatkumiseen. Se usko petti. Yhtä suuri virhe on kuitenkin nyt asennoitua niin, että kriisi on lopullinen ja päättymätön. Ei se ole. Toivottavasti myöhemmin nähdään, että nykyiset hennot merkit olivat aidosti viestejä talouden käänteestä parempaan.