Mestis koetaan jääkiekkopiireissä tärkeäksi sarjaksi, mutta sen elinvoimaisuuden turvaamiseksi ja katsojien mielenkiinnon ylläpitämiseksi aito nousumahdollisuus SM-liigaan koetaan liki elinehdoksi. Suljetun liigan varjossa pelaamista ei koettu mielekkääksi, joten ensi kevään liigakarsinnat otetaan tyytyväisyydellä vastaan Mestiksessä.
Turkulaisen TuTo Hockey Oy:n puheenjohtaja Esko Heinonen puhuu monen Mestis-seuran puolesta, kun hän vaatii liigan pysyvää avaamista ja karsintojen pelaamista joka vuosi. Mestiksessä vallitsee sellainen henki, että karsinnat, nousu ja putoaminen kuuluvat kilpaurheiluun.
-- Kun karsinnoista ei jatkossa ole tarkkaa tietoa, ei Mestis ole kovin elinvoimainen, Heinonen epäilee.
Mestiksellä on Heinosen mukaan oma roolinsa suomalaisen jääkiekkoilun kehittämisessä. Erityisen tärkeänä etappina hän pitää Mestistä A-nuorten SM-sarjasta tuleville pelaajille, jotka saavat hyvää kokemusta miesten peleistä ennen mahdollista liigauraa.
Hokin Hakkarainen esittää karsintasarjaa
Kajaanin Hokin puheenjohtaja--manageri Olli-Pekka Hakkarainen on samoilla linjoilla Heinosen kanssa. Hakkaraisen mielestä pitäisi pelata karsintasarja, johon osallistuisi joukkueita sekä liigan häntäpäästä että Mestiksen kärjestä. Karsintasarja toisi myös kaivattuja lisätuloja Mestis-seuroille.
-- Liigan pudotuspelien ulkopuolelle jäävät pelaisivat keväällä otteluja, joilla olisi merkitystä. Mestiksestä karsintasarjaan voisi osallistua 2--4 parasta, Hakkarainen hahmottelee.
Kuudennen kauden Mestiksessä aloittava Jukurien hyökkääjä Lasse Kanerva on sitä mieltä, että liigaa ja Mestistä on kehitettävä yhdessä. Häntäkin miellyttäisi sarjamuotoinen karsinta.
-- Mestis-seuroille se olisi positiivinen asia, koska vastaan tulisi liigajoukkueita. Sarjamuodossa ei yksittäisen ottelun merkitys olisi niin suuri, kokenut mikkeliläinen kiekkoilija sanoo.
Mestis-seurojen talousasiat ovat olleet viime vuosina enemmän julkisuudessa kuin sarjan pelillinen taso. Moni seura on sinnitellyt talouskurimuksessa jopa konkurssiuhka taakkanaan.
-- Mestiksen suurin ongelma on ollut se, ettei hallita pelaajabudjetteja, Heinonen sanoo.
Suljettu liiga tuhosi unelman
Jääkiekkoliiton Savo-Karjalan aluepäällikkö Jukka Kostiainen on sitä mieltä, että Mestis koki liigan sulkemisen myötä rajun profiilin muutoksen. Suurin muutos koettiin hänen mukaansa tunnepuolella.
-- Mestiksen pelaajilta, keskisuurten kiekkokeskusten seuroilta ja ennen kaikkea kannattajilta vietiin mahdollisuus unelmaan eli nousuun, Kostiainen selvittää. Mestiksen tulevaisuus riippuu Kostiaisen mukaan kokonaan siitä, määritelläänkö sarjassa pelaamiselle ehdot. Esimerkkeinä "pääsyvaatimuksista" hän mainitsee seuran laatukriteerit, junioritoiminnan laajuuden ja olosuhteet.
-- Jos kriteerit luodaan, joukkuemäärä pienenee ja laatu paranee, Kostiainen arvioi.
SaPKon manageri: Kaksi lohkoa
Perinteikäs jääkiekkoseura Savonlinnan Pallokerho nousi keväällä Suomi-sarjan syövereistä takaisin Mestikseen. Noususta huolimatta Savonlinnassa pelaajat ovat puolipäiväisesti jääkiekkoilijoita, sillä he käyvät töissä tai opiskelevat.
SaPKon edustusjoukkueen managerin Antti Tirkkosen mielestä Mestiksen kehittämisessä ja sarjan elinvoimaisuuden ylläpitämisessä liiton ja seurojen välinen yhteistyö on avainasemassa. Hän esittää Mestikseen palkkakattoa sekä sarjan laajentamista ja pilkkomista kahtia.
-- Lisätään joukkuemäärä 20:een ja tehdään kaksi lohkoa, Tirkkonen ehdottaa.