Suomen talous on navakassa kasvussa ja viime kuukausien vankka vire työllisyysasteen kehityksessä näyttää jatkuvan. Tilastokeskuksen mukaan työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli joulukuussa 70,7 prosenttia. Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Työllisiä oli joulukuussa 48 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Työllisyysluvut ovat erityisen vankkoja nyt kolmatta kuukautta peräkkäin, joten arvio työmarkkinoiden selkeästä käänteestä vankistuu. Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan kolmas kuukausi vahvisti, että selkeä käänne työmarkkinoilla on tapahtunut. Kesti aikansa, ennen kuin myötätuuli tarttui selkeämmin työmarkkinoihin, vaikka talous kasvoi jo viime vuonna vauhdilla.
Kuoppamäen mukaan hallituksen työllisyystavoitekin alkaa yks kaks näyttää mahdolliselta.
- Jos on pakko sanoa kyllä tai ei, niin sanoisin, että kyllä se yltää siihen, Kuoppamäki sanoo.
Arvio perustuu nykyvauhtiin, mutta Kuoppamäki muistuttaa, että taloudessa voi aina tapahtua kaikenlaisia yllätyksiä.
Omilla talousennusteillaan aiemminkin profiloitunut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) arvioi eilen, että hallituksen tavoittelema 72 prosentin työllisyysaste voi toteutua.
- Jos hevosmiehenä laittaisin rahani jonkun puolesta, niin sanoisin, että siihen 72 prosenttiin mennään 2019 aikana, Lintilä sanoi.
"Ihmiset näkevät työn hakemisen järkevänä hankkeena"
Tilastokeskus julkaisi tuoreet työllisyysluvut tänään. Kiinnostavaa oli, että myös työttömyydessä nähtiin pomppu joulukuussa. Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli joulukuussa 227 000, mikä oli 20 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 8,4 prosenttia, kun se edellisvuoden joulukuussa oli 7,9 prosenttia. Työttömyysasteen trendi oli 8,4 prosenttia.
Työttömyyspompun taustalla saattaa osaltaan olla korvissa humiseva nousukausi. Danske Bankin Kuoppamäki huomauttaa, että työttömyysasteen nousun taustalta löytyy työvoiman huomattava 2,6 prosentin kasvu. Ihmiset näkevät työn hakemisen Kuoppamäen mukaan nyt järkevänä hankkeena.
- Jokin aika sitten se vaikutti niin kuin turhalta, koska ei luotettu siihen, että työtä löytyy. Nyt luotetaan siihen, että sille työnhakuun käytetylle ajalle on löytymässä vastiketta, Kuoppamäki sanoo.
EKP pitää ohjauskorkonsa ennallaan
Euroopan keskuspankki on päättänyt pitää kaikki ohjauskorkonsa ennallaan. Ohjauskorko on edelleen 0 prosenttia, talletuskorko -0,4 prosenttia ja maksuvalmiusluoton korko 0,25 prosenttia.
EKP vahvistaa myös jatkavansa 30 miljardin euron kuukausittaisia lainaostoja syyskuun loppuun asti tai tarpeen vaatiessa pidempään.
Ilmoitus oli odotettu, sillä EKP oli vasta lokakuussa kiristänyt rahapolitiikkaansa hienoisesti. Tuolloin keskuspankki päätti puolittaa lainaostot aiemmasta 60 miljardista 30 miljardiin euroon. Muutos astui voimaan nyt tammikuussa.
EKP kertoo olevansa valmis säätämään ohjelmaa lisää esimerkiksi siinä tapauksessa, että näkymät muuttuvat epäsuotuisammiksi.