Maailman arvostetuimpiin kansantaloustieteilijöihin kuuluva professori Paul Krugman varoittaa, että maailmantalouden orastavat nousun merkit ovat vielä hyvin hataralla pohjalla.
"Maailmantalouden uusi takaisku on mahdollinen, koska yritysten varastot ovat taas täynnä ja valtioiden valtavat elvytyspaketit on käytetty. Maailmantalous voi toistaiseksi ainakin hengähtää jättielvytyksen ansiosta, mutta eri valtioiden toipumista varjostaa suuri epävarmuus", sanoi Krugman maanantaina Sitran järjestämässä vaikuttajafoorumissa Suomen elinvoiman lähteet.
Krugman sai taloustieteen Nobel-palkinnon 2008 kansainvälisen kaupan ja aluetaloustieteen tutkintamenetelmän kehittämisestä. Hän opettaa kansantaloustiedettä ja kansainvälistä politiikkaa pohjoisamerikkalaisessa Princetonin yliopistossa.
Vuosi sitten alkaneen maailmanlaajuisen finanssikriisin siemenet kylvettiin Krugmanin mukaan jo parikymmentä vuotta aikaisemmin, 1980- ja 1990-luvuilla, kun valtaan tuli monetaristinen oppi, jonka mukaan rahamarkkinoita pitää säädellä niin vähän kuin mahdollista.
"Rahoitusmarkkinat olivat halukkaita rahoittamaan spekulatiivisia kohteita. Uudella vuosituhannella syntyi varjopankkitoimintaa perinteisten pankkien rinnalle eikä niiden toimintaa valvonut kukaan. Samaan aikaan rahan tarjonta Yhdysvalloissa kasvoi voimakkaasti", kertasi Krugman tuhoon johtaneita syitä.
Yhdysvalloissa varjorahamarkkinoiden suuruus oli vuonna 2007 kohonnut suuremmaksi kuin perinteisten liikepankkien. Samaan aikaan keskuspankin Fedin pääjohtaja Alan Greenspan piti korot taloustilanteeseen nähden liian alhaalla. "Lyhyet korot ovat painuneet nollaan. Se kehitys alkoi Greenspanin johdolla."
Tilanne muistuttaa
1930-luvun pula-aikaa
Krugmanin mukaan nykyisessä talouskriisissä on paljon samoja piirteitä kuin 1930-luvun pula-ajassa.
"Työttömyys voi kasvaa pitkään, kuten tapahtui 1930-luvulla. Finanssikriisistä toipuminen on hidasta, koska aitoa investointitavaroiden kysyntää on vähän ja valtiot ovat velkaantuneita elvytyksen vuoksi. Vienti ei auta, kun maailmankauppa ei toimi."
Krugman arvioi, että Eurooppa on jonkin verran paremmassa tilanteessa kuin Yhdysvallat, jossa keskuspankki ei voi enää laskea korkoa elvyttääkseen, koska korkotaso on jo nollassa.
"Pienet maat, jotka ovat teolliselta rakenteeltaan vientivetoisia, kuten Suomi, joutuvat kärsimään talouskriisistä jopa enemmän kuin Yhdysvallat, mistä kriisi lähti liikkeelle. Monetaristinen politiikka ei ole ollut hyväksi pienille maille."
Krugmanin mukaan maailman taloustuotanto on yhä kahdeksan prosenttia sen tason alapuolella kuin mitä se olisi ilman talouskriisiä. Hän muistutti, että esimerkiksi Japani paini omassa talouskriisissään 12 vuotta ennen uutta globaalia kriisiä.
Hän ei halunnut ottaa tarkemmin kantaa, miten Suomen kaltainen maa voisi parhaiten päästä kuiville maailmantalouden ahdingossa. "Nyt maailmaa koettelee globaali kriisi, joka alkaa korjaantua, vasta kun vienti alkaa vetää eli investointitavaroita kysytään taas."
Maanantaiaamuna Krugman tapasi myös pääministeri Matti Vanhasen (kesk.). Krugmanin mukaan he puhuivat yleisellä tasolla maailman talousongelmista, ympäristökysymyksistä ja Kööpenhaminan ilmastokokouksesta.