Maailman talouskasvun elpymiseen vaikuttavat myös tekijät, joita OECD ei ota raportissaan huomioon. Teollisuusmaiden järjestön OECD:n tuorein ennuste kertoo jo otsikossaan "epäröivästä toipumisesta". Odotuksena on, että talousnäkymät säilyvät epävarmoina ensi vuoden puoliväliin asti, minkä jälkeen näkymät alkaisivat selvästi vahvistua.
Kasvulukemat olisivat OECD:n mukaan silti joka tapauksessa Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa ensi vuonna selvästi tätä vuotta paremmat, ja vuonna 2004 oltaisiin jo tuntuvastikin paremmissa luvuissa. Ennuste on lohdullinen, vaikka nousu siirtyykin tästä vuodesta ensi vuoteen. Pidentyneen odotusajan jälkeen päästään taas vakaisiin kasvulukemiin Yhdysvaltain vetäessä joukkoa.
Tosin voi käydä toisinkin, sillä koko ennusteeseen liittyy sisäänrakennettu epävarmuustekijä: ennuste pohjaa talous- ja rahapolitiikkaan ja ylipäätään ennustettavissa oleviin tekijöihin. Tällä hetkellä talousnäkymät eivät kuitenkaan ole kiinni pelkästään talouspolitiikasta.
Suurin lähiaikojen näkymiin vaikuttava epäily liittyy mahdolliseen sotaan Irakissa. Jo kuukausikaupalla jatkuneet puheet väistämättä edessä olevasta sodasta eivät - ainakaan Yhdysvaltain ulkopuolella - ole vaikuttaneet mitenkään kuluttajien luottamusta herättävästi. Monen pelkona on, että hyökkäys laukaisee ketjureaktion, joka joka tapauksessa nostaa ainakin öljyn hintaa ja saattaa vaikuttaa monella muullakin arvaamattomalla tavalla.
On selvää, että OECD ei voi käyttää ennusteidensa pohjana sotaa, jota ei vielä ole olemassa. Mutta yhtä selvää on, että tilanteen tuoma kansainvälinen epävarmuus vaikuttaa psykologisena tekijänä hyvin laajalti.
Esimerkkinä talouteen vaikuttavien tekijöiden mutkikkuudesta on myös Australian ilmoitus siitä, että OECD:n arviot ovat maan osalta aivan liian optimistisia. Australian mukaan OECD ei ole ottanut huomioon poikkeuksellisen kovan kuivuuden tuomia suuria kustannuksia, jotka vaikuttavat koko maan talouteen. Vastaavia yllättäviä lisäkustannuksia ovat tuoneet Keski-Euroopan tulvat tai vaikkapa äskeinen Espanjan öljykatastrofi.
Tämä kaikki kertoo siitä, että talous ei ole pelkkää taloutta. Samalla on selvää, että kunkin maan omilla toimilla on suuri merkitys. Saksa ja Japani ovat maita, jotka ovat juuttuneet paikoilleen pitkälti omista, rakenteellisista syistä. OECD ennustaa viennin vetävän Saksaa nousuun ensi vuoden aikana. Tämä on tulkinta, jossa voi nähdä olevan toiveajattelun luonnetta, samoin kuin arviolla, että Saksan kotitalouksien ja liike-elämän luottamus kohenisi hallituksen toimien myötä.
Suomea raportti varoittaa väestön ikääntymisen tuomista kuluista. Samalla OECD kehottaa kohentamaan työmarkkinoita ja nostamaan vähemmän koulutetun työvoiman kysyntää. Tällaiset ulkopuolelta tulevat ehdotukset ovat paikallaan, sillä Suomen työmarkkinoiden rakenteiden uusiminen on ollut hämmästyttävän vaikeaa jopa erittäin laajapohjaiselle hallitukselle.
Vaikka OECD odottaakin taantuman päättyvän, se on joutunut alentamaan kasvuennusteitaan kesäkuun katsauksesta. Tämäkin kertoo, kuinka todellisuus ja ennusteet ovat kaksi eri asiaa. OECD:n Suomea koskeva arvio on kuitenkin valtiovarainministeriötä optimistisempi.
Vaikka talouskatsauksia laadittaessa käytössä on paras taloudellinen ammattitaito, ne hyvin harvoin osuvat täysin oikeaan. Kasvua lupaavien ennusteiden yksi tehtävä onkin luoda luottamusta tulevaan, mutta todellisuus saattaa silti noudattaa aivan toisenlaisia malleja.