Oulainen Nyt on mateen aika. Sakari Hyytinen Oulaisista tietää, että kalaonni koittaa, kun uusi kuu syntyy. Mistä made sen tietää, sitä kalamies ei tiedä. Mutta kokemus on osoittanut, että tähän aikaan vuodesta kutemaan kiiruhtavat matikat iskevät ahnaimmin uuden kuun aikaan.
Hyytinen on yksi niistä harvoista kalamiehistä, joka enää taitaa vanhimpiin kalastusmuotoihin kuuluvan koukkupyynnin salat. Niihin hänet johdatti jo edesmennyt Onni Nivala - naapurin ahne kalamies, joka kelillä kuin kelillä asteli pitkät haapavetiset (sukset) olallaan Pyhäjoen Hussankoskelle koukkuja kokemaan.
"Tavallinen koukku on parempi kuin iskukoukku. Iskukoukusta syötti saattaa karata. Tosin kala ei siitä kyllä karkaa, siksi lujaa koukku iskeytyy kiinni siihen", Hyytinen juttelee ja esittelee viiden sentin mittaista mato-onkikoukun muotoista koukkua. Se on kiinni punotussa kalastajalangassa. Toisessa päässä on 30 sentin pituinen pätkä puun oksaa.
Siinä ne ovat koukkukalastuksen perusvehkeet. Koulun yläpuolelle on syytä panna paino - naula tai mutteri kelpaavat. Saman lankaan voi sitoa useammankin koukun. Siltä varalta, että naru sattuu jäätymään kiinni avantoon, pannaan pyydyksen yläpäähän jään syvyyden mitta teräslankaa. Näin estetään, ettei terävä jää katkaise lankaa matikan pyristellessä vastaan ylös nostettaessa.
Puukapula pitää pyyntilangan paikallaan. Kapula pannaan poikittain avannon yli. Koukun päähän pannaan syötti, mieluiten elävä pikkukala. Särki on kysytyintä, mutta ahven ja kiiskikin kelpaavat. Ostokalaakaan made ei vieroksu. Koukku lasketaan 5-10 senttiä pohjan yläpuolelle.
"Syötti pujotetaan koukkuun niin, että koukun piikki on kalan perän suuntaan. Made nappaa kiinni perästä päin. Se nielaisee saaliin nopeasti ja jää varmasti kiinni", Hyytinen tietää. Pihdeillä saa koukun irti kalan kidasta.
Tärkeää on tietää, missä matikat liikkuvat. Sanotaan, että järvissä niillä on vuodesta toiseen samat reitit, joiden varrella ne ilottelevat. "Kun ne lähtevät liikkeelle joessa, niitä saa kaikkialta. Parhaita paikkoja ovat lahden poukamat ja joen laidat. Ne kutevat suvannoissa", Hyytinen kertoo.
KATSO VIDEO, MITEN MADE NYLJETÄÄN