Talouskriisin yltämistä työttömyystilastoihin on meillä odotettu ja pelätty. Ensimmäisen kerran notkahdus tuli näkyviin toissapäivänä, kun sekä Tilastokeskus että työ- ja elinkeinoministeriö julkistivat uudet tilastonsa.
Mistään romahduksesta ei voi puhua vieläkään, sillä Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste nousi 0,2 prosenttiyksikköä 7,0 prosenttiin. Tuotannon rajuun putoamiseen nähden lukema on jopa yllättävän pieni.
Silti pahempaa kohti ollaan menossa. Ennusteet koko tämän vuoden työttömyysasteesta ovat 7,2 - 7,4 prosenttia, mutta ensi vuonna luku saattaa nousta lähelle yhdeksää. Lukeman kovempaa kasvua jarruttaa vain runsas eläkkeelle siirtyminen, mutta senkin siunauksellisuus maan taloudelle on kyseenalaista.
Iloita voidaan korkeintaan siitä, että nyt ollaan kaukana edellisen laman kahtakymmentä prosenttia lähentelevistä lukemista. Sinne tuskin ajaudutaankaan.
Työttömyyden kasvuun liittyy nyt se huolestuttava piirre, että nousu kohdistuu erityisen kovana yhteen ikäluokkaan ja sukupuoleen, 15-24-vuotiaisiin miehiin. Tuon joukon työttömyysaste oli viime kuussa lamalukemissa, 18,7:ssä. Takana on ennen kaikkea se, että työllisyys koettelee nyt miesvaltaisia aloja kuten rakentamista ja teollisuustuotantoa,
Jos tilanne jatkuu pitkään, syrjäytymisen riski joukossa kasvaa. Henkilökohtaisten vaikeuksien ohella ongelmia on silloin luvassa muullekin yhteiskunnalle.
Jos lukemista hakee toista ilonaihetta, se löytää siitä, että naisvaltaisilla aloilla menee sentään paremmin. Terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa työpaikat jopa lisääntyivät. Niiden töiden määrä kasvaa tästä eteenkinpäin.