Nos­to­ko­ne­pal­ve­lun kor­vauk­set pe­rus­tu­vat lakiin

Turun yliopiston siviilioikeuden professori Ari Saarnilehdon mukaan Helsingin Sanomille niinsanotussa Nostokonepalvelu-jutussa tuomitut korvaukset perust

Turun yliopiston siviilioikeuden professori Ari Saarnilehdon mukaan Helsingin Sanomille niinsanotussa Nostokonepalvelu-jutussa tuomitut korvaukset perustuvat lakiin.

Saarnilehto kirjoittaa torstain Turun Sanomissa, ettei Helsingin käräjäoikeuden ratkaisussa näyttäisi vahingonkorvausoikeudellisten sääntöjen valossa olevan mitään ongelmallista.

"Korvausvastuun edellytykset ja vahingon määrä on näytetty ja korvausvelvollisuus perustuu voimassa olevaan lakiin", Saarnilehto kirjoittaa.

Saarnilehto kummastelee julkisuudessa esitettyjä väitteitä korvausten mielikuvituksellisuudesta ja ennätysmäisyydestä. Pankkioikeudenkäyntien luvatussa maassa korvaussumma ei hänen mielestään ole mitenkään poikkeuksellinen.

Saarnilehdon mukaan Nostokonepalvelun vaatimus menetetyistä tuloista on myös kaukana amerikkalaismallisesta rangaistusluonteisesta korvauksesta; korvattaviksi vaadittiin vain yritykselle aiheutuneita vahinkoja.

"Kyse ei myöskään ollut rahastuksesta, koska korvausta saa vain, jos vahinkoa on syntynyt. Korvauksella ei pääse voitolle", Saarnilehto huomauttaa.

Käräjäoikeuden ratkaisua on arvosteltu sananvapauden rajoittamisena. Saarnilehto katsoo tämän johtuvan pääosin siitä, ettei käräjäoikeuden tuomitsemaa korvausta ole nähty vahingon korvaamisena. Rikoslain säännökset ovat sananvapauden tarkennuksia.

Helsingin käräjäoikeus katsoi kesäkuussa, että Nostokonepalvelua koskevissa kirjoituksissa oli syyllistytty herjaukseen. Se tuomitsi Helsingin Sanomat maksamaan Nostokonepalvelulle 15 miljoonaa markkaa sekä yrityksen kummallekin omistajalle kärsimyksistä 230 000 markkaa.

Ilmoita asiavirheestä