Purjelentokoneet ovat pyörineet ja liidelleet Pudasjärven taivaalla näkyvästi maanantaista lähtien. Meneillään on viikonloppuun saakka kestävä Oulun ilmailukerhon perinteinen Moskiittoralli, nyt jo kahdeksas järjestyksessään.
Pudasjärven kentältä kisalenkkejä tekee 17 konetta. Niiden lisäksi korkeuksissa käy kieppumassa puolenkymmentä muuta purjelentokonetta kilpailun ulkopuolelta.
Sattumalta Pudasjärvi ei ole vakiinnuttanut asemaansa pohjoisen purjelentäjien yhtenä suosikkikohteena; paikkana, jossa monet harrastajat viihtyvät läpi suven.
Merituulta pakoon
Kenttä sinällään on otollinen harrastelentäjille, koska Ilmavoimat käyttää sitä vain satunnaisesti, eivätkä liikennekoneetkaan ole tukkimassa ilmatilaa.
Se ei kuitenkaan ole ainut tekijä, miksi nimenomaan purjelentäjät ovat mieltyneet lentopaikkaan. Tärkeä syy löytyy alueen otollisista pystyvirtauksista.
"Soineen, turvekenttineen, kankaineen ja järvineen ympäristö on vaihtelevaa. Toiset maastokohteet lämpiävät toisia nopeammin, jolloin ilma alkaa niiden kohdalla nousta nopeasti ylöspäin. Näitä purjelentoon tarvittavia nostoja on täällä paljon", Oulun ilmailukerhon puheenjohtaja Kari Aaltonen selvittää.
Oulun seudusta purjelentäjät eivät ole järin innostuneita, koska mereltä mantereelle suuntautuva tuuli on haittana. Merituulen vaikutus ulottuu muutaman kymmenen kilometrin päähän sisämaahan, eikä kunnon pystyvirtauksiakaan pääse kehittymään.
Vaalan lentokenttäkin hylättiin aikoinaan kerhon purjelentopaikaksi sopimattomana, koska iso Oulujärvi sen läheisyydessä saa poutasäillä aikaan merituulen kaltaista tuulta, kun virtaus viileän veden yltä alkaa käydä kohti lämmenneitä maita.
Kumpupilvien alle
Tällä viikolla säät ovat purjelentokoulutukseen liittyvää Moskiittorallia pääosin suosineet. Pystyvirtauksista kertovia kumpupilviä on esiintynyt päivittäin. Niiden alle noin 1 700 metriin kiivenneet koneet ovat päässeet tekemään parhaimmillaan 50-60 kilometrin liitoja jonkin toisen pilven kohdalle.
Moskiittoralli on kilpailu, jossa ennalta annettujen käännepisteiden kautta pyritään lentämään mahdollisimman nopeasti. Viiden päivän kokonaiskisassa parhaat ovat taittaneet taipaleita yli 100 kilometrin keskituntinopeudella.
Vaikka lentokeleissä ei ole isompaa moittimista ollut, kehnojakin sääjaksoja väliin on mahtunut. Ensimmäisenä päivänä katosivat nosteet kahden koneen alta, ja piloteilla piti etsiä maastolaskupaikka, kun matka kentälle oli liian pitkä.
Pelloille tehdyt laskut onnistuivat kuitenkin hyvin, mutta melkoinen pudotus molemmille tulokseen tuli. "Maastolaskuihin varaudutaan aina, sillä ne eivät ole purjelennossa kovinkaan harvinaisia", torstaina neljänteen osakilpailuun valmistautunut Oulun ilmailukerhon Raimo Leskelä tuumi epäonnestaan.
Leskelä jäi purjelennon koukkuun pian sen jälkeen, kun hän sai lupakirjan vuonna 1988. Tähän mennessä lentotunteja on kertynyt liki 500. "Samanlaista päivää ei ilmassa ole. On hyviä ja vaikeita olosuhteita. Monipuolisuus tässä onkin, mikä viehättää ja pitää mielenkiintoa mukavasti yllä."