Kuusamo "No, tulkaahan tänne. Nami, nami, nami", Kuusamon suurpetokeskuksen yrittäjä Sulo Karjalainen kailottaa.
Munkkisäkki kainalossa korkean verkkoaidan laitaa kävelevä Karjalainen saa nopeasti karhuihin liikettä. Niin reilun vuoden ikäiset pennut Nätti ja Nörtti kuin tarhan vanhemmatkin karhut pistävät laukaksi. Koko karhulauma ynisee pian häkin laidalla, kun Karjalainen viskelee säkistä sokerisia munkkeja.
Keron ensimmäiset karhut alkoivat tulla pesästään kolmisen viikkoa sitten. Kaksi viikkoa sitten kaikki olivat jo jalkeilla.
Kuukausien talviunien jälkeen suurpedot eivät säntää kerralla liikkeelle, vaan aloittavat päivärytmin hiljalleen. Pennuille paini maistuu täydeltä terältä porottavassa kevätauringossa, mutta varttuneemmat karhut kellistelevät hangella vielä selällään kuin allakantekijät ja nuuhkivat sieraimet pyöreänä kevätilmaa.
Lähes kolmekymmentä vuotta karhuja hoitaneelle Karjalaiselle näky on tuttu, mutta hänen mukaan suurpetojen kanssa oppivuodet eivät lopu koskaan.
"Uusia asioita tulee jatkuvasti, kun ymmärtää heidän kieltään. Karhut matkivat yllättävän paljon ihmistä."
Karhutarhan talvi on sujunut entiseen malliin. Karhujen, ilvesten, ahman ja kettujen lisäksi tarhalle saatu erikoisuus, pikimusta jänis katosi kuitenkin häkistä. Kaverina olleesta toisesta jäniksestä häkkiin jäin vain käpälät, mustasta jäniksestä ei liioin karvaakaan. Karjalainen arvioi, että eläimet kävi nappaamassa nälkäinen maakotka.
"Maakotkia on runsaasti, niiden havaintomäärät ovat lisääntyneet viime vuosina huomattavasti. En tiedä, onko tämä tarha niin makea paikka, että se houkuttelee kotkia."
Suosituksi kohteeksi tulleelle karhutarhalle kaivattaisiin näätiä ja susia. Sutta on yritetty saada muilta eläintarhoilta jo kymmenen vuoden ajan, mutta eläintä ei ole löytynyt. Edellisen kerran suden siirtoa suunniteltiin Venäjältä, mutta maa- ja metsätalousministeriö tyrmäsi siirron EU:n ulkopuolelta.
Karjalainen on hieronut susikauppoja viime syksystä virolaisen eläintarhan kanssa. Etelä-Virossa olevalle tarhalle on kyselty karhunpentua. Karjalainen on tarjonnut vaihdossa reilu vuosi sitten syntynyttä Nörttiä.
Karjalaisen mukaan virolainen tarha on vastaava kuin Kuusamon suurpetokeskuskin. Sieltä ehdittiin tarjota jo vuoden ikäisiä susia, mutta kuusamolaistarhalle halutaan luovutusikäisiä suden pentuja. "Meillä pitäisi saada koulutettua sudet talon tavoille, ihmisystävällisiksi", kolme viikkoa sitten Viron tarhalla vieraillut Karjalainen kertoi.
Virolaisen suden siirtäminen vaatii luparuljansin. Petotarhan pitämiseenkin tulee koko ajan tiukennuksia. Kerolla laajennetaan parhaillaan karhuhäkkejä, että eläimille saadaan enemmän elintilaa. Karjalaisen mukaan uusia säännöksiä tulee jatkuvasti. "Joskus tuntuu, että ne ovat niin yliampuvia, etteivät istu maalaisjärkeen."