Kun suomalainen Linus Torvalds alkoi vuonna 1990 kehitellä omaan tarpeeseensa parempaa tietokoneen käyttöjärjestelmää, ei kukaan voinut aavistaa, miten iso juttu siitä seuraisi. Helsingin yliopistossa tietojenkäsittelytiedettä opiskellut 21-vuotias Torvalds oli tyytymätön MS-DOS- ja Windows-käyttöjärjestelmiin, mutta kiinnostunut Minixistä -- Unix-tyyppisestä järjestelmästä, jonka lähdekoodi oli käytettävissä.
Loppu on historiaa. Vuonna 1991 Torvalds julkaisi ydinosan järjestelmästä, joka myöhemmin sai nimekseen Linux. Versio numero 0.01 oli kopioitavissa internetin kautta, se oli kaikkien vapaasti saatavissa ja sen vikoja sai kuka tahansa ehdottaa korjattaviksi. Tämän jälkeen paranneltu uusi versio laitettiin jälleen nettiin.
Ohjelman veti aluksi puoleensa ohjelmoijia, mutta myöhemmin yhä enemmän niitä, jotka vain halusivat kokeilla jotain uutta. Käyttäjämäärät kasvoivat huimasti, ja Linux-yhteisön www.linuxcounter.org -nettisivun laskurin nykyarvio on, että maailmassa olisi 29 miljoonaan Linuxin käyttäjää. Sen perusteella Linux olisi maailman yleisin käyttöjärjestelmä Windowsin jälkeen.
Linuxia käsiteltiin maanantaina Helsingin yliopistossa järjestetyssä seminaarissa.
Monia mahdollisuuksia
Seminaarissa puhui amerikkalainen Jon "Maddog" Hall. Hän johtaa Linux Internationalia, joka ilmoittaa olevansa puolueeton eturyhmä Linuxin kasvun ja kehityksen edistämiseksi.
-- Linuxia käytetään nykyisin suurissa tietokoneissa, samoin pankki-, hotelli- ja ravintolajärjestelmissä. Linux-pohjaisia järjestelmiä on myös esimerkiksi hisseissä, autoissa ja lentokoneissa, hän luetteli mahdollisuuksia.
Myös monien maiden hallitukset ovat Hallin mukaan kiinnostuneita Linuxin käytöstä Windows-järjestelmän vaihtoehtona.
Tampereen yliopiston hypermedialaboratoriossa työskentelevän Tere Vadénin mukaan Linuxin käyttäjien ja kehittäjien suhde on parhaimmillaan symbioottinen. Hänen mukaansa käsitys ilmaisesta käyttöjärjestelmästä kuuluu samaan ajattelutapaan kuin ilmainen koulutus tai ilmainen terveydenhoito.