Telelaitetoimittaja Nortel Networks kävi torstaina Oulussa esittelemässä ip-verkon ylitse tapahtuvaa viestintää. Esityksessä käsiteltiin yritysten tietoturvahaasteita ja Nortelin ratkaisuja, sekä kiinnostavasti verkkojätin multimediapuhelutuotetta.
Multimediapuhelussa siirtyy puhe ja video ja sen kautta voi lähettää www-sivuja ja jakaa tiedostoja. Data siirtyy ip-verkon ylitse. Taustalla pyörii Nortelin MCS5100 (Multimedia Communication Server) -palvelin, joka mahdollistaa multimediaominaisuuksien käytön.
Yhteydet kulkevat niin kutsutun sip-protokollan (Session Initiation Protocol) ylitse, mutta järjestelmästä voidaan myös soittaa yleiseen puhelinverkkoon. Demotilanteessa kokoustilasta Jorma Laasasenahon puhelu lähti lähiverkosta yleisen internetin kautta aina Yhdysvaltain Dallasiin sijaitsevalle Nortelin multimediapalvelimelle, ja sieltä takaisin huoneen toisessa nurkassa istuvan Heikki Hautalan kännykkään.
"Tämä osoittaa sen, että etäisyyksillä ei juuri ole väliä", Hautala naureskelee.
Sip-protokolla on internet-protokolla muiden joukossa, joilla data siirtyy verkon ylitse. Eri protokollat ovat kilpailuasemassa, mutta Laasasenaho on sitä mieltä, että tänä vuonna sip-protokolla lyö itsensä läpi.
Puheen ja datan siirtäminen samassa verkossa luo monia sovellusmahdollisuuksia. Nortelin miehet maalailevat tilanteita, joissa atk-firman puhelintuki pystyy puhelun aikana kääntämään käyttäjän selaimen yrityksen www-sivulle, josta löytyy apu ongelmaan, tai pankkivirkailija vie etänä käyttäjän lomakesivulle, jota tämä ei itse löytänyt.
Multimediapuhelua ja MSC5100-tuotetta yleensä Nortel aikoo esitellä CeBIT-messuilla ensi viikolla. Suomessa on saatu ensimmäinen asiakas, jolle yritys aloitti järjestelmän toimitukset perjantaina. Asiakkaan nimeä ei voitu vielä paljastaa.
"He haluavat, että järjestelmä on täysin toiminnassa, ennen kuin yhteistyö julkistetaan. Käytämme itse sip-puheluita Nortelilla, ja sen piirissä on noin kolme tuhatta työntekijää. Sikäli kyseessä on toimiva järjestelmä", toimitusjohtaja Laasasenaho sanoo.
Laasasenaho on MSC5100:n lanseerauksen suhteen realisti. "Kestää hetken, ennen kuin tämäntyyppinen palvelu lähtee kaupalliseen nousuun. Me pyrimme tuotteistamaan sen tämän vuoden aikana ja sitten saada tuote ensi vuonna liikkeelle."
Kuitu joka kotiin
Ip-puheluiden yksi menestymisen tae on riittävä verkkokapasiteetti. Demossa yhteydet toimivat mutkitta, mutta siirretty data oli kovin pientä siihen nähden, kun käyttäjät puskevat omia kotivideoitaan verkon yli toiselle puolelle maailmaa. Laajakaistakeskustelua ei Laasasenahon mielestä ratkaista kolmannen tai neljännen sukupolven mobiiliverkolla saati digi-tv:llä. "Olen vannoutunut kuitupuolen mies", hän sanoo.
"Mielestäni pitäisi lähteä miettimään ja rakentamaan Ethernet-liittymiä talouksille, langaton kapasiteetti ei kerta kaikkiaan riitä. Nykyisin kun puhutaan laajakaistasta, tarkoitetaan 256 kilotavun siirtonopeutta. Mitä, jos haluan kotiini kahden megatavun tai vaikka sadan megtavun yhteyden? Ilmateitse sellaisia datamäärää ei saada koskaan siirrettyä, valokaapeli on ainoa vaihtoehto."
Kuitu kotiin voi palvella tiettyjä tarpeita Laasasenahon mielestä. "Yritysten tietoliikenne tulee siirtymään yhä enemmän yleiseen internetiin, ja on ihan selvää, että mobiilit verkot ja yritysten dataverkot liittyvät toisiinsa, niin kuin CallPilot -demossakin tänään nähtiin."
Tuotanto muille, keskitytään ydinosaamiseen
Vuoden alussa uutisoitiin Nortel Networksin päätöksestä ulkoistaa koko tuotantonsa. Kanadalaisfirma teki kaupat Flextronicsin kanssa, ja henkilöstöä karsitaan ympäri maailman yhteensä 2500 henkilön verran.
"Meillä on sama kuvio kuin muillakin toimijoilla, valmistaminen ei ole meidän keskeistä toimintaamme", Laasasenaho sanoo. "Se on jatkoa parin viime vuoden aikana kehitykselle, jonka myötä olemme määrätietoisesti ulkoistaneet toimintaamme ja keskittyneet ydinosaamiseemme."
Laasasenahon mukaan yrityksellä ja alalla menee kuitenkin paremmin. Näkyvissä on myös pientä kasvua. "Kysyntä on vilkastunut, myös Suomessa. Toisaalta lähestymistapa on muuttunut. Muutama vuosi sitten operaattorit investoivat infraan, koska kaikki muutkin tekivät niin. Nyt pohjalla on aina bisnes, jonka ehdoilla tehdään investointiratkaisut", Laasasenaho kuvailee.