riitta.korkeakivi@kaleva.fi
Vieläkö joku väittää, etteivät nuoret ole kiinnostuneet politiikasta? Kattia kanssa! Vaikuttamisen kanavat vain ovat muuttuneet, eivätkä vähiten siksi, että ongelmat ovat maailmanlaajuisia ja kaikille yhteisiä.
Jos nuorten yhteiskuntatietoisuus ei näy äänestysaktiivisuutena, niin se purkautuu sitäkin kiihkeämpänä internetin keskustelupalstoilla.
Pikainen selailu osoittaa, että netissä kytee niin voimallinen kapina, että kateeksi käy. Blogit pullistelevat nuorten aikuisten "vaarallisia ajatuksia" tulevaisuuden hiilivapaasta kansalaisyhteiskunnasta.
Al Goren iskulause "We can do it" kaikuu Demosin think tank -sivuilla. Uusi osallistava yhteisöllisyys hallitsee keskustelua ilmastonmuutoksesta ja hyvinvoinnin tulevaisuudesta.
Mittareissa näkyvä yhteisöllisyys on laskussa puolueista riippumatta. Samalla uudenlainen yhteisöllisyys, "social networking" aktivoi niitä ihmisiä, jotka eivät tunne vetoa perinteisiin instituutioihin.
Digiajan demokratiasta puhutaan maailmalla paljon enemmän kuin Suomessa. Sen kautta pystytään mobilisoimaan isojakin massoja liikkeelle, jos asiat niin vaativat.
Los Angelesissa osallistui taannoin 500 000 ihmistä mielenosoitukseen laittomien maahanmuuttajien kohtelua vastaan. Se oli yksi mittavimmista mielenosoituksista Amerikan historiassa ja organisoitu pelkästään internetin kautta.
Marssijat eivät olleet aktiivisia puoluepoliitikkoja. He olivat enimmäkseen opiskelijoita ja maahanmuuttajia nukkuvien puolueesta.
Demos think tank on kansainvälinen ajatushautomo, joka pyrkii lisäämään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa. Se on kansalaisten, kuluttajien ja asiantuntijoiden avoin keskustelufoorumi. Demosin perustaja, tutkijafilosofi Aleksi Neuvonen yllyttää jakamaan, koska jakamalla saa enemmän.
You are what you share, olet mitä jaat, on Neuvosen mukaan kolmannen vuosituhannen ideologia, johdonmukainen jatko ja kritiikki sosialismille, liberalismille ja vihreälle liikkeelle.
Jakaminen on jo alkanut. Brittibändi Radio Head jakaa uutta albumiaan ilmaiseksi netissä. Siitä saa myös maksaa, jos haluaa. Neuvonen pohtii, voisiko tulevaisuuden maailmassa kaupankäynti olla vuokrausta ja omistaminen käyttöoikeutta.
Jakaminen on välttämätöntä, jos aiomme saada maapallon ravinnon ja energian riittämään. Vastuutakin on jaettava. Henkilökohtaisia päästökiintiöitä on jo kokeiltu Englannissa.
Filosofi Antti Hautamäki toteaa, ettei innovaatio merkitse mitään ennen kuin siihen otetaan mukaan tuotteiden, palvelujen ja koko yhteiskunnan uudentaminen, luonto ja ihminen. Uudessa maailmassa ei omisteta vaan vuokrataan, korjataan ja jaetaan.
Tulevaisuuden tutkija Jerome C. Clenn uskoo, että maailman kasvava sähköntarve saadaan tyydytettyä rakentamalla maapallon kiertoradalle satelliittijärjestelmä, joka keräisi aurinkoenergiaa maapallon pinnalle siirrettäväksi. Teknisesti ratkaisu olisi mahdollinen, jos vain valtioilta löytyy yhteistä tahtoa.
"Luonto on pyhä ja lämpeneminen pelottaa. Tuntuu hurjalta, että meistä nyt työiässä olevista riippuu koko maapallon tulevaisuus. Ärsyttää - ihmisten vaikutusmahdollisuuksien vähättely. Innostaa - tositoimiin ryhtyminen", taiteilija Antti Majava, 30, kommentoi blogissaan.