Norr­bot­te­nin teat­te­ri iski kul­ta­suo­neen

Syyskuun lopussa Norrbottenin teatterissa ensi-iltansa saanut Jag gjorde Vietaskuppen -näytelmä on rikkomassa luulajalaisteatterin kävijäennätyksiä.

Poliisi ja kyläläiset kuuntelevat viimeisimpiä tietoja siitä, onko ryöstäjät saatu kiinni.
Poliisi ja kyläläiset kuuntelevat viimeisimpiä tietoja siitä, onko ryöstäjät saatu kiinni.
Kuva: Anders Alm

Syyskuun lopussa Norrbottenin teatterissa ensi-iltansa saanut Jag gjorde Vietaskuppen -näytelmä on rikkomassa luulajalaisteatterin kävijäennätyksiä.

Näytelmään on myyty jo yli 13 000 lippua, lisäesityksiä on järjestetty ja esitys lähtee vielä kiertueelle ympäri Pohjois-Ruotsia.

Teatterin johtaja ja näytelmän ohjaaja Erik Kiviniemi arveleekin, että 20 000 katsojan raja voi mennä helposti rikki. Esityksiä voidaan vielä jatkaa ensi vuoden puolellekin, vaikka alunperin näytösten piti loppua jouluun.

Mutta mikä tekee Mikael Niemen kirjoittamasta näytelmästä niin suositun?

"Meillä on täällä taiteellinen työryhmä, jossa Niemikin on mukana. Kysyin ryhmässä, millaisia suuria tarinoita tältä seudulta löytyy ja tämä vuonna 1971 tapahtunut palkkarahojen ryöstö sai heti aikaan valtavan puheensorinan", sanoo kolmatta vuotta Norrbottenin teatteria johtava, Vaasasta Luulajaan siirtynyt Kiviniemi.

Tarina on yksinkertaisesti kiehtova. Selvittämätön palkkarahojen ryöstö, jonka tekijät yksi jos toinenkin sanoo tietävänsä - oikea norrbottenilainen legenda.

"Ongelma on vain se, että näitä tiedettyjä tekijöitä on useampia", nauraa Kiviniemi.

Oletettujen rikollisten syyllisyydestä ei vain ole löytynyt todisteita.

"Näytelmän tiedotustilaisuudessa oli kaksi 80-vuotiasta eläkkeellä olevaa poliisia. He sanoivat tietävänsä tekijät ja vievänsä tiedon mukanansa hautaan. Heiltä kysyttiin, että eikö heitä vaivaa antaa ryöstäjien kulkea vapaana. No me pidetään heitä silmällä, poliisit vastasivat", Niemi hekottaa.

Niemi itse uskoo murtautujien olleen voimalaitostyömaan työntekijöitä, jotka todennäköisesti olivat yöllisen jättikeikan jälkeen menneet seuraavana päivänä normaalisti töihin.

Mikael Niemen tuntien tarina on paitsi pohjoisruotsalaisille tuttu myös erittäin hauska.

Kun sekä ohjaaja että käsikirjoittaja saivat "pitkällisen kädenväännön jälkeen" tarinan toimimaan näytelmänä, olivat yleisömenestyksen ainekset kasassa.

"Kiviniemen työskentelytapa on ollut hyvin suomalainen. Esityksessä on voimaa ja lisäksi näytelmä on hyvin miehinen, vaikka naisiakin on joukossa. Lisäksi tarina kertoo tavallisista ihmisistä, tavallisista työläisistä", Niemi arvioi menestyksen avaimia.

"Suomalaiset tekevät teatteria ilman neljättä seinää eli hyvin paljon suoraan yleisölle", Kiviniemi erottelee suomalaisen ja ruotsalaisen teatterin ominaispiirteitä.

Erik Kiviniemellä on menossa olevan näytäntövuoden jälkeen vielä yksi sopimusvuosi jäljellä Norrbottenin teatterin kanssa.

Hän sanoo viihtyneensä erinomaisesti Luulajassa ja viihtymistä on lisännyt se, että teatterin kävijämäärät ovat viimeisen parin vuoden aikana nousseet aiemmasta vajaasta 20 000:sta yli 50 000:een.

"Meillä on 13 näyttelijää ja lisäksi käytämme vierailijoita. Vuodessa olemme tehneet seitsemän ensi-iltaa. Se on aika paljon tälle väkimäärälle, mutta kun minä tulin tänne, niin toin mukanani suomalaiset normit - teemme hyvin paljon työtä", sanoo Erik Kiviniemi.

Tietoa näytelmästä, esityspaikoista ja -ajoista sekä lipuista osoitteessa www.norrbottensteatern.bd.se

Ilmoita asiavirheestä