Buffalo NHL-maalivahti Mika Noroselle kausi 2005-06 on ollut kaikkea muuta kuin miellyttävä. Noronen on pelannut vain kaksi täyttä ottelua seuransa Buffalo Sabresin riveissä, ja on joukkueen maalivahtihierarkiassa kolmantena Martin Bironin ja Ryan Millerin takana.
Noronen on keskittynyt harjoittelemaan huolellisesti, mutta peliaikaa toisi silti käytännössä vain Bironin tai Millerin loukkaantuminen tai se, että kolmikosta joku myytäisiin muualle. Noronen, 26, onkin tehnyt valmentaja Lindy Ruffille selväksi halunsa pelata, joko Buffalossa tai sitten muualla.
- Kyllä tämä tilanne on ottanut päähän, mutta ei se auta kun mitään ei näytä tapahtuvan, Noronen sanoo.
- Jos täällä ei pikkuhiljaa rupea mitään tapahtumaan, niin pitää katsoa Euroopan suuntaan. Siellä on siirtoikkuna auki.
Norosta edustavalla pelaaja-agentilla Jarmo Korkilla on jo tarjous, jonka Norosesta on jättänyt sveitsiläinen joukkue. Kyseinen sopimus kattaisi tämän kauden lisäksi myös ensi kauden.
- Se on hyvä kuulla. Katsotaan, mitä sieltä on tarjottavana. Sen kuulen huomenna kun Jarmo tulee tänne, Noronen kertoi Buffalosta perjantaina.
Norosta harmittaa myös se, että aiemmin tällä kaudella Buffalo hylkäsi Atlantan tarjouksen suomalaisvahdista. Thrashers tarjosi Norosesta toisen kierroksen varausoikeutta.
Miksi pysyä?
Kun Kork saapuu vierailulle, Noronen saa tietää myös, mitä säännöt sanovat mahdollisesta lähdöstä Eurooppaan.
- En tiedä miten se täällä toimisi, jos lähtisin. Mitä jos ns. erotan itseni, niin mitä sitten tapahtuu? Suljenko siinä tapauksessa samalla NHL-ovet selkäni takana, Noronen miettii.
- Kaikki asiat pitää selvittää ennen kuin tekee päätöksen suuntaan tai toiseen, hän lisää.
Huomionarvoinen seikka tilanteessa on myös se, että Buffalo voisi yrittää myydä 2,1 miljoonaa dollaria tienaavan Bironin, jonka sopimus päättyy kauden loppuun. Norosen palkka on 665 000 taalaa ja Millerin puoli miljoonaa. Millerinkin sopimus päättyy tähän kauteen.
- Eihän se niille ole järkevä vaihtoehto myydä minut. Mutta haluanko sitten itse jäädä tänne pyörimään, kun ei ole neljään vuoteen tullut mitään luottoa valmentajalta, eikä sitä ole näkyvissä. Onko tässä mitään järkeä roikkua, odotella että toinen loukkaantuu ja pääsisi hetkeksi pelaamaan, Noronen ihmettelee.
Norosen ja valmentaja Ruffin hankalia välejä kuvaa myös episodi, jossa suomalainen joutui epäsuosioon vaihdettuaan pukuhuonetta. Noronen ei halunnut tunkea joukkueen pukuhuoneeseen, vaan muutti viereiseen koppiin.
- Valmentaja sanoi, että tuo on merkki hänelle siitä, että minua ei kiinnosta olla osa joukkuetta. Sanoin hänelle että se ei ole syy, vaan että siellä on enemmän tilaa pukea.
Vain kunnon mahdollisuutta
Norosen NHL-debyytistä on kulunut jo yli viisi vuotta. Ensiesiintyminen tuli Sabresin kohdatessa Chicagon ottelussa, jossa Alpo Suhosesta tuli ensimmäinen eurooppalainen päävalmentaja NHL:ssä. Noronen ja Buffalo kukistivat Chicagon, ja nuoresta suomalaisesta odotettiin legendaarisen Dominik Hasekin seuraajaa Sabresin maalille.
Norosen ura lähti hyvän debyytin jälkeen tasaiseen nousuun, vaikka itse hän olisi ehkä toivonut nopeampaakin etenemistä. Avauskaudellaan mies pelasi kaksi peliä, seuraavalla kymmenen, sen jälkeen 16 ja sitten 35 kaudella 2003-04. Martin Bironin paikkaa ykkösenä hän ei kuitenkaan ole vienyt, ja Ruffin myötä myös Miller on ohittanut Norosen.
- Kerran oli jakso (7. 11-29. 12. 2003) jonka aikana otin ykkösmaalivahdin paikan itselleni. Pelit menivät ihan hyvin, mutta sen jälkeen tuli (nivus)loukkaantuminen ja se jäi siihen, Noronen muistelee.
NHL-kauden peruunnuttua työsulun myötä viime vuonna Noronen pelasi SM-liigaa HPK:n paidassa. Kun liiga taas potkaistiin käyntiin, Noronen elätteli harjoitusleirillä toiveita kunnon mahdollisuudesta pelipaikan valtaamiseen. Turhaan, kuitenkin.
- En olisi uskonut, että paikat oli jaettu jo ennen kauden alkua. Sain pelata yhden harjoitusmatsin. Silloin sen jo näki, millainen meininki oli tulossa.