Inari Pohjois-Norjan rannikolla pääsi viime viikon myrskyssä karkuun noin 130 000 merikasseissa kasvatettua lohta ja kirjolohta. Onnettomuus tapahtui Tenovuonon länsipuolella sijaitsevassa Laksefjorden-vuonossa.
Suuri osa karanneista lohista voi nousta ensi kesänä Tenovuonoon ja edelleen Tenojokeen, jossa ne voivat kutea luonnonlohen kanssa ja siten heikentää alkuperäisten kantojen perimää.
"Norjan ja Suomen viranomaisten pitäisi järjestää ensi elo- ja syyskuussa tehostettu karkulaisten pyynti Tenojoen alaosassa ", esittää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lohitutkija Eero Niemelä.
Viime tiistaina talvimyrskyssä hajonneet merialtaat sijaitsevat Laksefjorden-vuonon itärannalla, päävuonon pienessä sivuvuonossa nimeltään Store Torskefjorden. Marine Farms -yhtiön omistamissa merialtaissa oli yhteensä 80 000 lohta ja 50 000 kirjolohta. Kaikki olivat teurastuskunnossa eli lohet noin 3-5-kiloisia ja kirjolohet noin kolmikiloisia.
Karkulaisia Tenon vuosituotanto
Laitos oli uutta, vasta pari vuotta vanhaa tyyppiä ja teräsrakenteisena sen olisi pitänyt kestää rajuakin merenkäyntiä. Nyt kassit kuitenkin jauhautuivat palasiksi. Niemelän mukaan tuho on selkeä osoitus siitä, ettei uusikaan teknologia pysty estämään tällaisia suuria onnettomuuksia.
"Samanlainen tuho voi tapahtua myös itse Tenovuonossa sijaitsevissa merialtaissa."
Karanneiden 80 000 lohen määrä, arviolta 320 tonnia, vastaa Tenon tuottamaa yhden vuoden meri- ja jokisaalista ja puolta siitä jokisaaliista, joka Tenosta nostetaan kalastuskaudessa.
"Nämä 80 000 lohta sirottuvat pitkin Pohjois-Norjan rannikkoa, ja silloin huomattava määrä niistä voi nousta Tenoon", Niemelä arvioi. Karanneet lohet ovat niin kookkaita, että niitä ei uhkaa edes luontainen kuolevuus. Laksefjorden-vuonon lännestä itään vievät merivirtaukset voivat ohjata karkulaisia kohti Tenovuonoa. ja sen lisäksi Teno on lähivuonojen suurin ja vetovoimaisin nousujoki.
Lähikylien kalastajat ovat rientäneet verkkoineen karkulaisten perään. "Se on erittäin hyvä asia vielä huhtikuussa mutta ei enää toukokuussa, kun Tenoon palaavat luonnonlohet jo nousevat pitkin rannikkoa", Niemelä huomauttaa.
Kassilohi on risteytetty useista eri kannoista. Lohet istutetaan merikasseihin jo poikasina, ennen kuin ne ovat leimautuneet jokeen, joten vapaina meressä ne ovat kodittomia.
Norjassa tehdyissä merkintäkokeissa karkulaiset ovat hajaantuneet sattumanvaraisesti pitkin rannikkoa. Niillä on kuitenkin taipumus palata kasvatusalueensa lähistölle. Karkulaisille on ominaista nousun panttaaminen niin kauan, että hormonit pakottavat siihen. Ne nousevat kutujokeen vasta luonnonkantojen jälkeen, heinäkuun lopulta alkaen, jolloin ne myös välttyvät kalastuskauden pyynniltä.
Niemelä on huolissaan myös lisääntyvästä kirjolohen kasvatuksesta Norjan rannikon merialtaissa. Kirjolohi ei pysty lisääntymään pohjoisen kylmissä vesissä ja niiden noususta jokiin tiedetään hyvin vähän. Niemelä pelkää, että kirjolohet voivat kantaa kalasairauksia jotka puhkeavat, kun karkuun päässeet kirjolohet stressaantuvat noustessaan jokiin.