Oslo
Norjan ensimmäinen vuosi radikaalisti uudistetussa terveydenhuollossa osoittaa, että mallissa riittää vielä hiomista. Hoitojonot osoittavat lyhenemisen merkkejä, mutta sairaalayhtiöiden kustannukset näyttävät nousevan ennakoitua suuremmiksi.
Norjassa siirryttiin vuoden alusta malliin, jossa erikoissairaanhoito on jaettiin viideksi valtiolliseksi terveysalueeksi. Vanhassa järjestelmässä erikoisterveydenhuolto oli 19 lääninhallituksen vastuulla.
Viiden terveysalueen sisällä sairaalat on nyt organisoitu osakeyhtiöiksi. Sairaalat omistaa valtio, ja ne toimivat yrityksinä muiden valtionyhtiöiden tavoin.
Yhteen sairaalayhtiöön kuuluu useampia sairaaloita. Norjassa on nyt noin 50 sairaalayhtiötä. Fuusioitakin on jo tulossa; ensi vuonna eteläisellä terveysalueella on enää yhdeksän sairaalayhtiötä nykyisen 13 sijasta.
Potilas valitsee hoitopaikan
Potilaista on tullut yhtiöiden asiakkaita; heillä on oikeus valita, missä sairaalassa itsensä hoidottavat. Omavastuuosuudeksi jää ainoastaan matkat. Jos tromssalainen päättää leikkauttaa lonkkansa Rikshospitaletissa Oslossa, hän maksaa noin 50 euroa, joka on matkalaskun omavastuuosuus.
Norjan uudistuksen juuret ovat terveydenhuollon kriisissä, joka kuulostaa kovin tutulta suomalaisesta keskustelustakin. Terveydenhuoltomenot kasvoivat huimaa vauhtia, mutta siitä huolimatta hoitojonot pitenivät.
Norjalaiset lähtivät uudella mallilla hakemaan toimintaan kustannustehokkuutta. Suoraan poliittisen johdon alaisina sairaalat olivat lääneissä usein resursseista kinastelun välikappaleita. Norjassa uskotaan, että kokonaisuuden hallinta ja töitten jako sairaaloiden välillä onnistuu paremmin isommissa yksiköissä.
"Vähemmän politiikkaa, enemmän johtamista", kiteyttää uuden järjestelmän idean Norjan lääkäriliiton toiminnanjohtaja Magne Nylenna. Toisaalta valtio ohjaa tiukasti, miten resurssit viidelle terveysalueelle jaetaan. Korvamerkitsemätöntä rahaa ei Norjan terveydenhuoltoon liiku.
Sairaalat rahoituskriisissä
Kun uusi järjestelmä aloitettiin vasta vajaa vuosi sitten, vaikutuksia on aikaista arvioida. Keski-Norjan terveysalueen piirissä leikkausjonot ovat lyhentyneet.
Oslossa sijaitsevan Rikshospitaletin strategiajohtaja Stein Vaaler pystyy jo ennustamaan uuden järjestelmän ongelmia.
Heti ensi vuonna Rikshospitaletia ja monia muita sairaaloita uhkaa rahoituskriisi. Esimerkiksi Rikshospitaletin budjettia odottaa viiden prosentin leikkaus.
Vaaler ei kuitenkaan ole kovin huolestunut tilanteesta. Hän uskoo, että ongelma ratkeaa lisäbudjetilla. Vaalerin mukaan rahoitusongelmat johtuvat osaltaan siitä, että oli vaikea laskea, paljonko vanhassa läänivetoisessa mallissa pantiin rahaa erikoissairaanhoitoon.
Norjan terveydenhuoltomenot ovat 8,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomessa terveydenhuoltoon on laskettu kuluvan 6,9 prosenttia BKT:sta.
Rikshospitaletissa on huomattu myös, että esimerkiksi elinsiirtoleikkaukset on alimitoitettu DRG-potilasryhmittelyssä. Ne tulevat sairaalalle kalliimmaksi kuin DRG tuottaa niistä tuloja.
Sellaisiakin lieveilmiöitä on ennustettu, että sairaalat DRG-pisteiden tavoittelussaan kiinnostuisivat enemmän tuottamaan toimenpiteitä, joista saa hyvin pisteitä ja jonoja muodostuisi vähemmän tuottoisille aloille.
Toiminnanjohtaja Nylenna pitää uutta mallia ennen kaikkea potilaskeskeisempänä ja markkinalähtöisyydessään paremmin nykyaikaan sopivana kuin 1970-luvulta peräisin olevaa vanhaa järjestelmää. Siitä hän ei ole varma, tuleeko uudesta mallista kuitenkaan vanhaa tehokkaampi.
Malli kiinnostaa Suomessa
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta kävi tutustumassa Norjan malliin elokuussa. Valiokunnan puheenjohtaja Marjatta Vehkaojan (sd) Norjan malli pani miettimään, olisiko Suomessakin valtion otettava suurempaa ohjausvastuuta terveydenhuollosta.
Erikoissairaanhoidon valtionyhtiöittämistä Vehjaoja pitää selkeänä mallina. Suomen järjestelmässä hän kritisoi yksityisen ja julkisen terveydenhuollon rajan hämärtämistä."Ei niin voi jatkua, että pakollisia sairausvakuutusmaksuja käytetään yksityiseen terveydenhuoltoon", hän linjaa.
Suomen lääkäriliiton toiminnanjohtaja Markku Äärimaa taas kritisoi Norjan mallissa sairaaloiden ottamista valtion omistukseen. Äärimaan mielestä riittäisi, että raha siirtyisi potilaiden mukana, tuotantovälineiden ei tarvitsisi olla valtion hallussa.
Hyvänä hän pitää Norjan mallissa potilaan mahdollisuutta valita hoitopaikkansa. Äärimaa uskoo, että kilpailu nostaa hoidon laatua ja lisää tehokkuutta.