Maanantaina pidetään Suomen naapurimaassa Norjassa suurkäräjävaalit, mutta suurin julkinen mielenkiinto on siellä ollut viime ajat aivan eri ilmansuunnissa. Tiistaina Kongon demokraattinen tasavalta tuomitsi kaksi norjalaismiestä kuolemaan.
Koko kummallisen tapahtumaketjun kohu saattaa osaltaan heitellä puolueiden kannatuslukuja viime hetkillä sen mukaan, kuinka hallituspuolueet ja oppositio asiaa käsittelevät. Puolueiden kannatus on muutenkin elänyt koko ajan, ja Norjassa moni politiikan tarkkailija on heittänyt hansikkaat tiskiin: lopputulosta on mahdoton ennakoida, maahan voi tulla aivan mikä hallitus tahansa.
Vaikeutta lisää se, että Norjan puoluekentässä asustaa hyvin isokokoinen ja menestyvä mörkö, jota kaikki muut kavahtavat mutta joka ei suostu katoamaan. Miksi katoaisikaan, koska se voi laskea voivansa haukata jopa neljänneksen äänistä.
Norjan edistyspuolue on asemassa, jota Suomessa lähinnä vastaisi Perussuomalaisten kannatuksen kuusinkertaistuminen viime eduskuntavaaleista. Yleensä populistipuolueet kasvavat ja kaatuvat perustajansa myötä. Edistyspuolue edeltäjineen on kuitenkin selvittänyt kuoppaisella tiellään jo parikin johtajanvaihdosta. Nyt puolue näyttää Siv Jensenin käsissä saavan yli 20 prosenttia äänistä, mikä pitäisi sen Norjan kakkospuolueena.
Työväenpuolue pysyy suurimpana ryhmänä, mutta hallituspohjasta ei ennen vaaleja voi sanoa mitään varmaa. Jos nykyinen kahden vasemmistopuolueen ja keskustan hallitusyhdistelmä saa enemmistön, asia on sillä selvä.
Porvarienemmistön syntyessä kaikki on aivan auki. Suurin porvariryhmä on edistyspuolue, jonka kanssa muut eivät ole halunneet olla missään tekemisissä.
Pääsyy siihen on puolueen selvä ulkomaalaisvastaisuus. Pelkkä kova siirtolaispolitiikka ei silti selitä edistyspuolueen vahvuutta. Puolue on ilmoittanut tähtäävänsä roimiin veronalennuksiin, ja verolinja on tuonut sille myös liike-elämän tukea ja äänestäjien suosiota. Vaalien suurin kysymys on, saattaako edistyspuolue päätyä hallitukseen ensimmäisen kerran Norjan historiassa. Se on epätodennäköistä mutta ei mahdotonta. Jos niin käy, harppaus vasemmalta oikealle muuttaisi Norjan hallituslinjaa tuntuvasti.
Poliittinen heilahdus saattaa olla pienistä marginaaleista kiinni. Edistyspuolueen outo rooli tekee Norjan politiikasta rakenteellisesti hyvin epävakaan.
paakirjoitus@kaleva.fi