Norjalaisten vuosia jatkunut vyörytys Euroopan lohimarkkinoilla tutkitaan perusteellisesti. Kalankasvattajat ovat taistelleet norjalaisten paisunutta tuontia vastaan epätoivoisesti Suomessa. EU:n komissio on aloittanut lopulta polkumyyntiä koskevan tutkimuksen Euroopan unionin lohentuottajajärjestön kantelun jälkeen.
Ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston kaupallinen neuvos Ritva Haukijärvi sanoo, että EU:n on tehtävä päätös mahdollisista pakkomyyntitulleista 15 kuukauden kuluessa tutkimuksen aloittamisesta. EU-komissio aloitti tutkimuksen lokakuun loppupuolella. Jos näyttöä löytyy, väliaikaisia tuontitulleja Norjasta yhteisön alueelle tuotavalle kalalle voidaan asettaa jo 6-9 kuukauden kuluessa.
Norjalaisia pitkään dumppauksesta syyttäneille kalankasvattajille polkumyyntitutkimuksen aloittaminen on mieluinen uutinen. Niiden saanti on kuitenkin vielä monen mutkan takana.
Ritva Haukijärvi sanoo, että ensimmäinen kynnys on ylitetty kun tutkimus on päätetty käynnistää. EU:n lohentuottajilla on pitänyt olla väitteidensä tueksi jo jonkinlainen näyttö epäillylle polkumyynnille.
Selvitys on
tekninen ja tarkka
EU:n komission perusteellisessa selvityksessä tutkitaan, onko polkumyyntiä ollut ja millaisia vahinkoja se on aiheuttanut yhteisön omille tuottajille. Lisäksi hinnoittelun ja vahinkojen välinen yhteys on pystyttävä myös osoittamaan.
"Selvitys on hyvin tekninen ja siinä on tarkkaan määritellyt kriteerit", Ritva Haukijärvi sanoi.
Jäsenmaat ottavat kantaa tutkimukseen, kun siitä saadaan koottua ensimmäiset tiedot 6-9 kuukauden kuluessa.
Suomessa polkumyynnistä ja tutkimuksen koordinoinnista ulkoministeriössä vastaava Haukivuori kertoo, että EU:n alueella on reilut sata voimassa olevaa päätöstä. Karkean arvion mukaan reilu puolet tutkimuksista johtaa polkumyyntitullin asettamiseen.
"Kauppaan nähden se on pieni määrä", Ritva Haukijärvi muistuttaa.
Lisätulli taltutti
kirjolohen tuonnin
Suomen kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Kaisa Rossi on tyytyväinen, että EU:n komissio ryhtyi lopultakin tutkimaan kotimaisen kasvatuksen ahtaalle ajaman norjalaislohen hinnoittelua.
Suomi ja Färsaaret vaativat ja saivat vuosi sitten monien mutkien kautta suojatullin kirjolohelle. Pelkkä uhka tullin tulosta hillitsi jo norjalaiskalan tuontia. Merilohelle sitä ei voitu hakea, koska sen kasvatusta ei ole Suomessa.
Tämän vuonna kirjolohen tuonnin hiipuminen on kuitenkin johtanut siihen, että rajan yli on vyörynyt norjalaislohta entistä enemmän. Lokakuussa tuonnissa lyötiin jo viime vuoden ennätys. Vuosi sitten marras-joulukuussa lohta tuotiin 2,5 miljoonaa kiloa. Jos tahti jatkuu samana, tänä vuonna tuonti noussee lähes 16 miljoonaan kiloon.
"Uskomme siihen, että lohelle saadaan polkumyyntitulli. On näyttöä siitä, että valtio on tukenut norjalaista tuotantoa.", Kaisa Rossi arvioi.
Kotimainen kalankasvatus on pudonnut tuonnin vuoksi 12 miljoonaan kiloon. Rossin mukaan tuottajahinta on noussut hieman. tänä vuonna, mutta yltynyt lohen tuonti on kääntänyt sen taas laskuun. Kasvattajille maksettava veroton kilohinta on vajaat kolme euroa.
"Jos kauppa ei saa kalaa halvalla kotimaasta, se ostaa norjalaista lohta", Kaisa Rossi sanoi.