Pohjoisnorjalaiselta merikasvattamolta pakeni kuukausi sitten paljon enemmän lohia, mitä alunperin kerrottiin. Heti aloitettu karkulaisten tehopyynti ei ole tuottanut tulosta, ja kassikalojen pelätään vaeltavan ensi kesänä massoina Tenoon. Kasvattien epäillään levittävän sairauksia ja muuttavan Tenon luonnonlohen geeniperimää.
Enimmillään 36 metriä sekunnissa puhaltanut myrsky repi yöllä 18.-19. maaliskuuta kassialtaan Laksefjordin sivuvuonossa Store Torskefjordenissa, joka sijaitsee reilun sadan kilometrin päässä Tenon suulta. Alunperin kerrottiin, että kassista pakeni 80 000 lohta ja 50 000 kirjolohta.
Kirjolohien osalta luku pitää paikkansa, mutta Suomen Tietotoimiston saamien tietojen mukaan lohia karkasi kaikkiaan 103 000. Nimenomaan lohia tutkijat pitävät erityisen vaarallisina, koska ne kykenevät sekoittumaan luonnonkantoihin ja muuttamaan hiljalleen niiden geeniperimää. Norjassa kassilohet ovat nousseet valtalajiksi jo kymmenissä joissa.
Pakoon päässyt kalamassa on melkoinen, sillä lohien kaskipaino on miltei 4,5 kiloa ja kirjolohien noin 2,5 kiloa. Pelkästään lohien kokonaismassa on yli 450 tonnia, eli karkeasti kolme kertaa suurempi kuin Tenon vuosittain antama luonnonlohisaalis.
Onnettomuuden jälkeen aloitettu tehopyynti merellä ei ole tuottanut tulosta. Saaliiksi on saatu vain muutamia satoja karkulaisia.
Karkulaisten luku kasvussa
Norjalaisilta kasvattamoilta karkaa lohia paljon enemmän, kuin Suomessa on osattu arvioida. Eri viranomaislähteistä koottujen tietojen mukaan viime vuonna kasseista pakeni peräti 630 000 kalaa, kun pari vuotta aiemmin luku oli vajaat 350 000.
Täysin kunnossa ei ollut myöskään Laksefjord Marine Farmin kassikasvattamo. Viime vuoden rutiinitarkastuksissa arvosanat vaihtelivat välttävästä tyydyttävään. Teräksiset kassit oli valmistanut Procean, joka sittemmin ajautui konkurssiin.
Vuosiin suurin yksittäinen kassilohien joukkopako on joka tapauksessa ainakin hieman hätkähdyttänyt Norjan viranomaisia. Asiaa ollaan viemässä suurkäräjien käsittelyyn, ja kasvatukselle asetettuja määräyksiä tiukennettaneen ensi vuoden alusta.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lohitutkija Eero Niemelä arvioi, että pahimmillaan joka toinen ensi kesänä Tenosta saatava kala on karkulainen. Parinkymmenen joen luonnonkannoista kehitetty nopeakasvuinen ja lyhyen pönäkkä kassikala voi ajan kanssa muuttaa Tenon lohen perimää ja muun muassa vaikuttaa sen vaellus- ja nousukäyttäytymiseen.