Norjalainen Blastr Green Steel kertoo rakennuttavansa vihreää terästä tuottavan tehtaan sekä siihen liittyvän vedyn tuotantolaitoksen Uudellemaalle Inkooseen, kerrotaan Business Finlandin tiedotteessa.
Alustavan arvion mukaan investoinnin suuruus on neljä miljardia euroa. Tehdas työllistää käyttövaiheessa jopa 1 200 henkilöä. Tuotannon on suunniteltu alkavan vuoden 2026 lopulla.
Kaleva uutisoi jo marraskuussa, että norjalaisyhtiö kaavailee terästehdasta Suomeen.
Tiistaina asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat. Toteutuessaan se olisi yksi Suomen teollisuushistorian suurimpia investointeja, jutussa todetaan. Metsä Groupin Kemin sellutehtaan kustannusarvio on 1,6 miljardia euroa.
Blastrin toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusen sanoo tiedotteessa, että Inkoo valikoitui tehtaan paikkakunnaksi siksi, että siellä on olemassa olevaa infrastruktuuria sekä puhdasta sähköä saatavilla. Kaupungissa on myös jäistä vapaa satama. Hän pitää Suomea ihanteellisena paikkana hankkeelle.
– Suomella on kunnianhimoinen vähähiilisyystavoite, vihreää teollisuutta tukevat ja ennustettavat olosuhteet toiminnalle, fossiilivapaata energiaa sekä korkeasti koulutettua työvoimaa, Wittusen sanoo.
Vihreän teräksen tuotannossa ei käytetä fossiilisia polttoaineita, vaan tuotannon keskiössä on vety. Vihreä teräs on tärkeässä roolissa teollisuuden tulevaisuuden raaka-aineena. Sen kysynnän odotetaan kasvavan yksin Euroopassa 50 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä, mikä on noin kolmasosa nykyisestä teräksen kysynnästä.
Norjalaisyhtiön suunnitteleman tehtaan tuotantokapasiteetti on noin 2,5 miljoonaa tonnia terästä vuodessa, kertoo Helsingin Sanomat. Raahessa sijaitsevan SSAB:n terästehtaan vuosituotanto on noin 2,6 miljoonaa tonnia terästä.
Business Finland kertoo, että Blastr on tehnyt aiesopimuksen Fortumin kanssa Inkoon Joddbölessä sijaitsevan teollisuusalueen hyödyntämisestä yksinoikeudella.
Tuuli- ja ydinvoima tärkeässä roolissa
Elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo Helsingin Sanomille, että toteutuessaan terästehdas on Suomen suurin investointi Olkiluoto 3:n jälkeen. Hänen mukaansa norjalaisyhtiön päätös antaa uskoa siihen, että Suomi on kilpailukykyinen maa investointien saamisessa.
– Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka vihreä siirtymä mahdollistaa investoinnit, Lintilä sanoo lehdelle.
- Suomi on ihanteellinen paikka hankkeellemme. Suomella on kunnianhimoinen vähähiilisyystavoite, vihreää teollisuutta tukevat ja ennustettavat olosuhteet toiminnalle, fossiilivapaata energiaa sekä korkeasti koulutettua työvoimaa. Inkoo valikoitui sijaintipaikkakunnaksemme olemassa olevan infrastruktuurinsa sekä saatavilla olevan puhtaan sähkön ansiosta. Sen jäästä vapaa syväsatama mahdollistaa vähähiiliset kuljetukset ympäri vuoden ja pääsyn lähellä oleville Euroopan markkinoille, sanoo Blastr Green Steelin toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusen.
Ministerin mukaan investoinnin ehtona oli se, että Suomessa on riittävästi tuuli- ja ydinvoimaa tehtaan tarpeisiin.
– Hanke parantaa entisestään kilpailukykyämme, vahvistaa osaamistamme sekä luo runsaasti työtä ja hyvinvointia. Se tukee myös sekä Suomen että EU:n ilmasto- ja hiilineutraaliustavoitteita, Lintilä sanoo Business Finlandin tiedotteessa.
Vetyyn perustuva teräksen valmistus kuluttaa valtavia määriä sähköä.
Terästeollisuus tuottaa tällä hetkellä noin kahdeksan prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Kun koksi ja kivihiili korvataan vedyllä, tuotteen hiilijalanjälki pienenee. Blastrin tavoitteena on, että päästöjä syntyy 95 prosenttia vähemmän kuin tavanomaisen teräksen valmistuksessa.
Myös SSAB on kertonut vähentävänsä Raahen tehtaan hiilidioksidi päästöjä merkittävästi lähivuosina.
Juttuun lisätty tietoa tuuli- ja ydinvoiman merkityksestä investoinnista kello 8.56.
Lisätty muun muassa Business Finlandin tiedotteen tietoja kello 9.48. Lisätty Lintilän kommentti ja tieto Kalevan aiemmasta uutisesta klo 11.04.