"Minä synnyin sodan aikana saksalaisäpäränä", aloittaa kertomuksensa norjalainen Janni Wintherbauer työhuoneessaan Norjan prostituoitujen etujärjestön Pionin piskuisessa työhuoneessa Oslossa.
Janni, 64, käyttää sanaa "tyskerbarn", jolla on Norjassa vain yksi merkitys. Tyskerbarn olivat lapsia, jotka syntyivät saksalaismiehittäjien ja norjalaisten naisten suhteista toisen maailmansodan aikana. Äitejä halveksuttiin koko yhteiskunnan voimin, ja saman vihan ja ylenkatseen saivat kokea myös lapset.
"Voi että meitä vihattiin. Koulussa opettaja sanoi, ettei minulle mitään kannata opettaa, koska minusta ei koskaan tulisi mitään!"
Kavereita ei ollut, ja harvat kylässäkäynnit päättyivät yleensä pettymykseen. "Jos kylässä satuin koskemaan jotain lelua, niin vanhemmat heittivät sen heti menemään. Ihan kuin pelkkä kosketus olisi pilannut ja saastuttanut kaiken."
Pahinta oli, että Jannilla ei ollut äitiäkään. Tai niin hän uskoi, sillä hänelle nainen joka häntä hoiti oli vain Olga, karjapiika Lillehammerin liepeillä sijaitsevalla tilalla. Olga oli "äiti" vain pari vuotta isommalle pojalle, jonka isä oli norjalainen.
Janni karkasi kotoa, kun hän oli 13-14-vuotias. "Olin elokuvissa nähnyt, miten peukalokyyti toimii. Menin tien poskeen, peukalo ylös, ja päädyin tänne Osloon."
Korvauksia ei tipu
Oslossa hän ajautui prostituutioon, mutta pääsi myös perheenjäseneksi oslolaisen transvestiitin suurperheeseen, johon kuului äidin ja isän lisäksi liuta serkkuja ja tätejä ja setiä.
"Oli ihana tuntea, että minusta välitettiin."
Transvestiittina Jannikin aloitti prostituoidun uransa. Hän syntyi poikana, muttei koskaan tuntenut itseään pojaksi tai mieheksi.
"Kun sitten 70-luvulla kävin läpi leikkauksen, menetin tietysti joitain asiakkaita, enhän ollut enää niin kiinnostava kuin ennen!"
Janni on monta kertaa hakenut korvauksia Norjan valtiolta lapsuudessaan kokemistaan vääryyksistä. Hakemukset on aina hylätty sillä perusteella, ettei tapahtumista ole riittäviä todisteita.
Lapsuusaikaisen opettajan ennustus ei kuitenkaan toteutunut. Janni on pitkään johtanut prostituoitujen etujärjestöä ja hän osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun muun muassa vuoden alussa voimaan tulevasta laista, joka kieltää seksin ostamisen. Hän on tuttu puhuja niin EU-virastoissa kuin Norjan suurkäräjilläkin.
Ruotsiin häntä kutsutaan harvemmin puhujaksi. "He pitävät vain prostituoiduista, jotka katuvat tekojaan. Minä en kadu mitään", sanoo Janni, jonka omaelämäkerta ilmestyy lähestyvän 65-päivän kunniaksi.