Norjalaisten Kilpisjärvelle ilman asianmukaisia lupia rakentamat mökit ärsyttävät monia paikallisia asukkaita ja myös retkeilijöitä.
Kylässä on useita alueita, joille on vuosien kuluessa noussut laudasta rakennettuja asuntovaunujen lisäkkeitä, jotka eivät hivele kenenkään silmää. Neulateltoiksi ja kömmäteiksi kutsuttujen rakennelmien määrää ei kukaan tiedä tarkalleen. Enontekiön rakennustarkastaja Eino Mäkelä puhuu kymmenistä, Kilpisjärven Retkeilykeskus Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Pöykkö jopa sadoista.
Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös Suomen Luonto, jonka haastattelema Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman johtaja Antero Järvinen sanoo mökkien pilaavan kansallismaiseman.
"Ne ovat laittomia, ihan vieri vieressä. Niitä on ollut 15 vuotta, ja lisää tulee koko ajan."
Järvinen on tuskastunut Enontekiön viranomaisten lepsuiluun. "Ei tässä kunnassa tapahdu mitään. Poliisi ei puutu, jos on murhaa pienempi rikos. Tämä on kuin Klondyke. Enontekiön kunnalla ei ole rahaa tai kiinnostusta", hän sanoo Luonto-lehdessä.
Kaava laukaisee pattitilanteen
Rakennustarkastaja Eino Mäkelä kertoo, ettei yhdellekään norjalaisten rakentamalle kömmätille ole myönnetty varsinaista viranomaislupaa, mutta ei niitä ole haettukaan.
"Me emme ala tukistelemaan norjalaisia, sillä vastuussa ovat maanomistajat, jotka ovat sallineet rakentamisen."
Mäkelä kertoo, että alueelle on laadittu asemakaava, jossa on tarkoitus puuttua norjalaisten rakentamiseen. Kaavasta on kuitenkin valitettu, mikä on estänyt myös Kilpisjärven retkeilykeskusta kehittämästä toimintaansa.
"Kaava on ensimmäinen ehto, millä asiaa voidaan viedä eteenpäin. Tällä hetkellä asia on pattitilanteessa. Uskon, että ensi vuoden aikana asiaan täytyy jotakin selvyyttä saada, ellei jo aikaisemminkin", hän arvioi.
Norjalaiset
tärkeitä asiakkaita
Mäkelän mielestä yksittäisiin tapauksiin ei nyt kannata puuttua vaan odottaa kaavaa ja tehdä kerralla kaikkia sitovat päätökset.
Rakennustarkastaja ei usko, että asuntovaunujen jatkeita rakennettaisiin suuremmassa määrin lisää siitäkään syystä, ettei niitä enää mahdu enempää.
"Jos alamme nyt hätistellä yrittäjiä, niin vähäinenkin porukka jää kylästä pois", Mäkelä sanoo. Hän ymmärtää myös norjalaisia vaunujen omistajia, jotka tarvitsevat talvikestävää säilytystilaa tavaroilleen.
Kunta ei ole antanut luvattomille rakennuksille purkumääräyksiä tai tehnyt rikosilmoituksia.
Mäkelä kuitenkin myöntää, että jo yleiskuvankin vuoksi kunnan on jossakin vaiheessa puututtava asiaan.
"Mikä on oikea tapa, siihen kunta hakee järkevää ratkaisua kaavamääräyksillä ja lupamenettelyillä, jotka voisivat olla ohjeena muillekin kunnille", hän sanoo.
Hiljalleen
hyväksytty tapa
Kilpisjärven Retkeilykeskus Oy:n
toimitusjohtaja Jarmo Pöykkö myöntää, ettei hänen yrityksensä ole hakenut norjalaisten naulatelttoja varten rakennuslupia.
Norjalaiset ovat rakentaneet matkailuvaunuihinsa pysyviä laajennuksia jo pitkään, joten siitä on tavallaan tullut hyväksytty tapa. Kaikki ovat nähneet, että mökkejä on alueille rakennettu.
Pöykkö toteaa, etteivät mökit mitään kaunistuksia ole. "Kun kaava aikanaan vahvistetaan, jokaiselle mökille pitää varmaankin hakea erillinen rakennuslupa. Kaava määrää mökin sijoituksen, koon ja materiaalin", hän sanoo.
Norjalaiset kokeilivat aluksi vaunuihinsa tavallisia telttaversioita, mutta ankarassa ilmastossa teltat eivät olleet hyvä ratkaisu.
Jarmo Pöykkö kertoo, että Norjan puolella leirintäalueiden naulateltat ovat vielä isompia.
Siellä ne on rakennettu enemmän mökkimäisesti, ja rakennelmiin on vedetty vesijohdot ja viemärit.
Norjalaisia tulee Kilpisjärvelle muun muassa siksi, että Suomessa moottorikelkkailu on naapurimaata vapaampaa.
