Pääministeri Kjell Magne Bondevikin mielipide kahden EU-kansanäänestyksen tarpeellisuudesta ei ole norjalaisittain uutinen. Kyse kansanäänestyksestä tai -äänestyksistä on vuonojen maassa keskeinen osa EU-debattia.
Useimmat puolueet eivät ole vielä ottaneet kantaa asiaan, mutta Bondevikin mielenilmaus on linjassa hänen kristillisen puolueensa kanssa.
Vaikka kaksi kansanäänestystä - toinen ennen jäsenyysneuvotteluiden alkua ja toinen neuvottelutuloksen selvittyä - vaikuttaisi raskaalta menettelytavalta, niin esimerkiksi työväenpuolue arkailee lähteä ajamaan yhtä ainoaa äänestystä, koska se pelkää EU-epäileväisten saavan siitä aseen itseään vastaan.
Ei vaihtoehtoa
Bondevikin asema on muutenkin mielenkiintoinen. Hänen vähemmistöhallituksensa, jolla on parlamentissa 62 paikkaa 165:stä, on yhtä aikaa sekä heikko että vahva.
Hallituksessa ovat edustettuina pieni Kirstillinen kansanpuolue, viime vaalit voittanut oikeistolainen Höyre sekä liberaali Venstre, jolla on enemmän ministerinpaikkoja (3) kuin edustajia (2) parlamentissa.
Hallitus on riippuvainen parlamentissa oikeistopopulistisen Edistyspuolueen tuesta, samalla kun hallituksen oma suosio on jatkanut laskua.
Nykypohjalle ei ole kuitenkaan vaihtoehtoja. Kukaan ei suostu lähtemään hallitukseen Edistyspuolueen kanssa, ja työväenpuolue on haluton muodostamaan omaa kabinettia. Vaalit ovat edessä jo syksyllä 2005.
Taitavana poliitikkoja arvostetun Bondevikin henkilökohtainen korkea kansansuosio on myös jonkin verran kärsinyt pitkistä pääministerivuosista. Hän on ollut pitkään maan suosituin poliitikko. Nykyinen pääministerikausi alkoi syksyllä 2001, edellinen kesti 2,5 vuotta.
Monet olisivat ilmeisesti halukkaita näkemään Höyren uuden puheenjohtajan pääministerinä, mutta useimmat pitänevät Bondevikia edelleen sinä voimana, joka pitää koalition koossa.
Tänkebox
EU:n laajentuminen on saanut jäsenyyskysymyksen jonkin verran vellomaan norjalaisessa sisäpoliitisessa keskustelussa. Bondevikin aiemmin kielteinen EU-kanta muuttui taannoin siten, että tänään hän sanoo olevansa tänkeboxissa eli ajatuslaatikossa. Hän ei ole profiloitunut sittemmin suuntaan eikä toiseen.
Hallituskumppani Höyre on ainoa puolue, joka on selkeästi EU-jäsenyyden kannalla. Oppositiossa oleva, seuraavaa vaalivoittoa kyttäävä työväenpuolue on hajallaan, vaikka sen johto ja kannattajien enemmistö ovat EU-jäsenyyden puolella.
Jos työväenpuolue nousee valtaan syksyllä 2005, se ei ehkä saa enemmistöä. Ja työväenpuolueen ja oikeiston voimien yhdistäminen EU-kysymyksessä näyttää tällä hetkellä epätodennäköiseltä.
Eli vaikka Norjan EU-jäsenyydestä puuttuu lähinnä poliittinen päätös, se ei välttämättä synny ainakaan kovin nopeasti. Joka tapauksessa yleisen mielipiteen pitäisi ilmeisesti muuttua selkeämmin ja vakaammin EU-myönteiseksi.
Sitä paitsi unioniin mahdollisesti tuleva seuraava maajoukko (2007) - Bulgaria, Romania ja Kroatia - on norjalaisille omituinen viiteryhmä.
Toisaalta norjalaiset eivät koe itseään lainkaan outsidereiksi, vaikka melkein koko muu Eurooppa onkin unionissa, ehei.