Yhdysvalloilta on turha odottaa dramaattisia uusia avauksia tai käänteitä Nato-politiikkaan, kun Donald Trumpin hallitus vihdoin paljastaa näkemyksiään huolestuneiden Nato-jäsenmaiden puolustusministereille Brysselissä. Todennäköistä on, että korkean tason kokouksissa tänään ja loppuviikosta käytetään runsaasti aikaa puolustusyhteistyön jatkuvuuden vakuutteluun.
– Jos olisi pakko arvata, arvaisin, että suuressa määrin esillä ovat jatkuvuus ja Yhdysvaltojen tuki Natolle sellaisena kuin sen tunnemme, sanoo kokenut kansainvälisen politiikan ammattilainen, Norjan Suomen-suurlähettiläs Åge Grutle.
Tampereella keskiviikkona vieraillut Grutle arvioi Lännen Median haastattelussa, että yksityiskohtiin voi tietenkin tulla muutoksia. Trumpin hallinnon tyyli puhua asioista on erilainen kuin ennen, mutta kyse on sittenkin enemmän tyylistä kuin todellisista sisältölinjauksista.
– En usko, että saamme ollenkaan mitään dramaattisia uutisia. Minulla ei ole mitään yksilöityjä odotuksia Nato-kokoukselta. Koska on ollut niin paljon epävarmuutta, ajattelemme monenlaista ja meillä on akuutimpia odotuksia jokaiselle kokoukselle kuin olisi tavanomaisissa oloissa, Grutle sanoo.
– Arvaukseni on, että pahimmat pelkomme eivät muutu todeksi. Asiat etenevät rauhallisemmin kuin moni pelkää. Pysyvyyden ja jatkuvuuden vakuuttaminen on todennäköinen tulema kokouksista.
Norja kunnioittaa Suomen puolustusta
Norjan edustajana Suomessa Grutle saa usein vastata Nato-kysymyksiin, sillä naapurimaat ovat hoitaneet liittoutumisensa eri tavoin: Norja kuuluu Natoon, mutta ei Euroopan unioniin, kun Suomi kuuluu EU:hun, mutta ei Natoon.
– Haluan sanoa, että Suomen puolustusta kohtaan on paljon kunnioitusta Norjassa. Meidän puoleltamme kuulen usein kunnioitusta kaikkea sitä kohtaan, mitä te teette, paljonko onnistutte ulosmittaamaan hyötyä puolustusinvestoinneistanne. Moni ihailee teidän merkityksellisyyden tunnettanne, sitoutuneisuutta ja kurinalaisuutta.
Muiden Suomessa toimivien suurlähettiläiden tapaan Grutle korostaa, että Suomen Nato-harkinta on täysin suomalaisten oma asia, johon hyväkään naapurimaa ei ota kantaa. Suomen ja Norjan puolustusyhteistyö on edennyt vauhdikkaasti muun muassa omistusten tasolla. Norjalainen Kongsberg osti Suomen valtiolta lähes puolet Patriasta viime vuonna, ja toiminta on ollut ilmeisen mutkatonta yhteisomistuksessa.
Nato-liittolaiset lisäävät rahoitustaan
Länsimaiden turvallisuuspolitiikkaan on ounasteltu suuria myllerryksiä, kun Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin lähimmät miehet – varapresidentti Mike Pence ja puolustusministeri James Mattis – istuvat ensi kertaa katsomaan silmästä silmään eurooppalaisia liittolaisiaan. Meneillään on turvallisuuspolitiikan superviikko, joka alkaa Naton puolustusministerikokouksesta Brysselissä keskiviikkona. Tapaamisen tulos on selvillä iltaan mennessä.
Korkean tason keskustelut jatkuvat perjantaina alkavassa Münchenin turvallisuuskonferenssissa, johon Suomen presidentti Sauli Niinistö osallistuu. Niinistö tapaa muiden muassa Naton norjalaisen pääsihteerin Jens Stoltenbergin.
Ensin ehdokkaana ja sitten presidenttinä Trump on hämmentänyt Naton ja EU:n turvallisuuspoliittista keskustelua sanomalla julkisesti, että Nato on vanhentunut tai ”aikansa elänyt”. Trump on myös sanonut, että Yhdysvallat tukee voimakkaasti Natoa. Trumpin mukaan liittolaisia puolustetaan kuitenkin vain, jos nämä ovat valmiita hoitamaan oman osuutensa.
Trump on värikkäin sanakääntein vaatinut eurooppalaisia ja muita Nato-liittolaisia maksamaan nykyistä isomman osan Naton kustannuksista. Sotilasliiton suositus on, että jäsenvaltio käyttää kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan (bkt) puolustusmenoihin, mihin ylivoimainen enemmistö liittoutuneista valtioista ei yllä.
Norjan suurlähettiläs seuraa keskustelua rauhallisena.
– Olisin yllättynyt, jos tulisi minkäänlaista merkittävää uutta suuntautumista. Eihän edes keskustelu amerikkalaisesta ja eurooppalaisesta puolustusrahoituksesta ole millään muotoa uutta. Ei ole ollenkaan uutta, että amerikkalaiset rohkaisevat eurooppalaisia liittolaisia tekemään enemmän oman puolustuksensa eteen.
– Tapa, jolla se tällä kertaa on tehty, on saanut enemmän huomiota kuin ennen, mutta tämäkin voi olla enemmän tyyli- kuin sisältökysymys, Grutle sanoo.
Naton norjalainen pääsihteeri Stoltenberg kertoi tiistaina, että vuonna 2016 Kanadan ja Euroopan maiden todelliseen Nato-rahoitukseen on saatu kolmen prosentin kasvu. Suurlähettiläs Grutle uskoo, että pientä halukkuutta lisävastuun ottamiseen on Euroopassa nähtävissä. Suurta ja dramaattista käännettä tuskin on tiedossa – mutta tähän norjalaisen mukaan vaikuttavat myös ulkoiset tekijät, kuten se, miten uhkaaviksi Venäjän aikeet koetaan jatkossa.