Nor­ja­lai­nen nainen kuoli ra­biek­seen, Suo­mes­sa vii­mek­si ra­biek­seen me­neh­ty­nyt vuonna 2007 – Oi­rei­den alettua kohtalo on karu, sillä po­ti­las­ta ei voida pe­las­taa

Norjassa kaksikymppinen nainen on menehtynyt rabiekseen, kirjoittavat paikallismediat. Nainen oli matkailemassa Kaakkois-Aasiassa kaksi kuukautta sitten.

Oireiseen rabiekseen ei ole hoitoa. Ainoa tapa pelastaa altistunut on rokotesarja, joka on aloitettava välittömästi altistuksen jälkeen, kertoo THL. Kuvituskuva.
Oireiseen rabiekseen ei ole hoitoa. Ainoa tapa pelastaa altistunut on rokotesarja, joka on aloitettava välittömästi altistuksen jälkeen, kertoo THL. Kuvituskuva.
Kuva: Mikael Rydenfelt

Nainen oli matkailemassa Kaakkois-Aasiassa kaksi kuukautta sitten.

Norjassa kaksikymppinen nainen on menehtynyt rabiekseen, kirjoittavat paikallismediat. Nainen oli matkailemassa Kaakkois-Aasiassa kaksi kuukautta sitten.

Matkan aikana häntä puri raivotautinen koira. Naisen tila huonontui vähitellen, ja viime viikonloppuna hän hakeutui sairaalahoitoon, mutta häntä ei voitu enää pelastaa. Sairaala julkaisi lehdistötiedotteen naisen kuolemasta.

Rabies on tappavan vaarallinen lyssaviruksen aiheuttama sairaus, joka iskee keskushermostoon ja aiheuttaa aivotulehduksen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan rabieksen itämisaika ihmisillä on yleensä 20–90 päivää, mutta se voi vaihdella kymmenestä päivästä vuosiin. Oireiden ilmettyä tauti johtaa kuolemaan muutaman päivän sisällä.

Oireiseen rabiekseen ei ole hoitoa. Ainoa tapa pelastaa altistunut on rokotesarja, joka on aloitettava välittömästi altistuksen jälkeen, kertoo THL.

Ulkomailla kannattaa olla valppaana

Viimeisin Suomessa varmistettu kotoperäinen rabiestartunta ihmisellä oli 1930-luvulla, Ruokavirasto kertoo. 1910–1930-luvuilla tartunnat ihmiseen tapahtuivat koiranpuremista. Lepakkorabiekseen on Suomessa menehtynyt yksi henkilö vuonna 1985.

Vuonna 2007 filippiiniläinen mies menehtyi rabiekseen Suomessa. Hänen oletetaan saaneen tartunnan kotimaassaan.

THL:n mukaan vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä kuolee rabiekseen, suurin osa heistä Afrikassa ja Aasiassa. Euroopassa rabiesta esiintyy eniten Puolassa ja Romaniassa, Suomen naapurimaista eniten Venäjällä,

Kaikki nisäkkäät voivat saada tartunnan ja levittää sitä edelleen myös ihmiseen. Eläimillä ei Suomessa ole todettu kotoperäistä raivotautia vuoden 1989 jälkeen. Lepakkoraivotautia, jonka aiheuttaa toinen lyssavirus, on Suomessa todettu viimeksi 2016.

Suomi on ollut virallisesti rabiesvapaa maa vuodesta 1991.