Norja ja Venäjä ovat päässeet yksimielisyyteen siitä, miten maiden välinen raja kulkee Barentsinmerellä koko rajalinjan alkupäässä, Varanginvuonolla. Norjan pääministerin Jens Stoltenbergin ja Venäjän pääministerin Mihail Fradkovin tuore sopimus rajalinjasta on enää lopullisia allekirjoituksia vaille valmis.
Norja ja Venäjä ovat neuvotelleet Barentsinmerta halkovasta rajasta lähes 50 vuotta. Tätä ennen sopuun on päästy vain kerran: vuonna 1957 sovittiin rajajärjestelyistä Varanginvuonon sisemmissä osissa.
Nyt tehty sopimus määrittelee rajalinjan Varanginvuonon ulommista osista noin 70 kilometrin päähän kohti eteläistä Barentsinmerta sekä maiden talousalueiden ja mannerjalustan rajat alueella. Se myös päivittää edellisen sopimuksen.
Norjan ja Venäjän maarajasta sovittiin jo vuonna 1826. Se alkaa Suomen itärajalta Inarin Muotkavaarasta ja päättyy Grense Jakobselviin Varanginvuonon suulle. Rajan pitäisi jatkua Barentsinmeren halki Pohjoisnavalle asti, mutta maiden näkemykset sen linjauksesta ovat tähän asti eronneet toisistaan enemmän kuin veteen piirretty viiva.
Venäjän mielestä rajalinjan pitäisi noudattaa pääosin 34. pituuspiirin mukaista sektorilinjaa Pohjoisnavalle asti. Norjan mielestä raja pitää linjata keskiviivaperiaatteen mukaan eli maiden hallitsemien saariryhmien keskeltä. Venäjän esitys vetää rajaa länteen, Norjan esitys itään. Niiden väliin jää ns. Harmaa vyöhyke, jonka kokoa voi verrata Lapin lääniin.
Stoltenberg keskusteli Barentsinmeren rajalinjasta Pietarissa myös presidentti Vladimir Putinin kanssa. He ilmoittivat yhdessä odottavansa rajalinjaa koskevien neuvottelujen edistymistä.
Stoltenberg totesi neuvottelujen jälkeen norjalaiselle medialle, että Venäjän kanssa voidaan keskustella kaikista mahdollisista yhteistyön muodoista Barentsinmerellä vasta rajalinjan selkiytymisen jälkeen. Hän esitti Putinille vierailukutsun Norjaan, ja Stoltenbergin mukaan Putin kertoi näkevänsä mielellään juuri Varanginvuonon.
Stoltenbergin Norjan medialle antamien tietojen mukaan Putin oli ottanut keskusteluissa esille Shtokmanin kaasukentän ja nimennyt norjalaisen Statoil/Hydro-yhtiön houkuttelevaksi yhteistyökumppaniksi venäläiselle Gazpromille. Yhtiöt päättävät kuitenkin mahdollisesta yhteistyöstä kaupallisin perustein.
Mahdollisuutta suurten öljy- ja kaasuesiintymien löytymiseen pidetään syynä siihen, että rajalinjasta vihdoin aletaan päästä yksimielisyyteen. Harmaalla vyöhykkeellä on muun muassa Fedynarchin kaasukenttä, jota pidetään jopa Shtokmanovskia suurempana. Alueelta on löydetty myös öljyä.