Norja ja Venäjä neuvottelevat jälleen maiden välisestä Barentsinmeren rajalinjasta. Neuvottelut aloitettiin jo kolmekymmentä vuotta sitten mutta nyt niitä vauhdittavat alueen suuret öljy- ja kaasuvarat: rajalinjasta halutaan päästä sopuun ennen kuin alueen luonnonvarojen hyödyntäminen toden teolla alkaa.
Norjan ja Venäjän käsitykset oikeasta rajalinjasta eroavat kuitenkin toisistaan noin 155 000 neliökilometrin verran. Venäjän ns. sektorilinjan mukainen esitys ulottuu huomattavan paljon länteen ja Norjan keskilinjaperiaatteen mukainen esitys itään ja niiden väliin jää laaja ns. harmaa alue.
Venäjä perustaa vaatimuksensa ns. sektorilinjaan, jonka mukaan raja kulkisi Kalastajasaarennon edustan merialueelta kohti Pohjoisnapaa pääosin 34. pituuspiiriä pitkin. Sektorilinjasta poikettaisiin vain rajalinjan eteläpäässä Varangin niemimaan ja Kuolan niemimaan välissä sekä Huippuvuorten alueella, jossa rajalinja kulkisi Huippuvuorten kansainvälisen sopimuksen mukaisesti 35. pituuspiiriä pitkin.
Norja perustaa vaatimuksensa ns. keskilinjaan, jonka mukaan raja kulkisi koko ajan yhtä etäällä kummankin maan rannikon etäisimmistä pisteistä, pääosin Novaja Zemljan ja Huippuvuorten välisen merialueen keskeltä.
Norjan uusi avaus
Uudet neuvottelut rajalinjasta alkoivat sen jälkeen kun Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Norjan pääministeri Kjell Magne Bondevik tapasivat viime marraskuussa Oslossa. Sen jälkeen Norjan kalastusministeri ja öljy- ja energiaministeri ovat käyneet keskusteluja Moskovassa.
Tarkemmin rajaa puidaan Norjan ja Venäjän ulkoministeriöiden edustajien muodostamassa työryhmässä. Norjalaisten lehtitietojen mukaan rajalinjan pohjoisosasta on jo päästy jonkinlaiseen sopuun mutta sen linjaus eteläisellä Barentsinmerellä on yhä kiistanalainen. TIlanne vahvistettiin myös Norjan ulkoministeriöstä.
Norja on tehnyt neuvotteluissa uuden avauksen esittämällä ns. harmaan alueen öljy- ja kaasuvarojen jakamista. Norjan energiaministeri Einar Steensnæs on kertonut kansainväliselle öljy- ja kaasualan julkaisulle Upstreamille Norjan esittäneen suunnitelmaa, jonka mukaan maat hyödyntäisivät eräissä harmaan alueen osissa luonnonvaroja yhdessä niin, ettät hyöty jaettaisiin suhteessa 51 % - 49 %. Alueen läntisessä osassa jako suosisi Norjaa, itäisessä osassa Venäjää.
Steensnæsin mukaan maat asettavat työryhmän, joka pohtii öljy- ja kaasulöytöjen hyödyntämistä Barentsinmeren rajalinjan tuntumassa. Siihen kootaan edustajia Norjan öljy- ja energiaministeriöstä sekä Venäjän energia- ja luonnonvaraministeriöistä.
Steensnæsin mukaan Venäjä on suhtautunut Norjan esitykseen myönteisesti. Jo marraskuun tapaamisessa Oslossa Putin ilmoitti Venäjän etsivät rajakiistaan ratkaisua. Steensnæs korosti kuitenkin, ettei Norja ole luopumassa keskiviiva-periaatteeseen perustuvasta kannastaan.
Kiistellyn harmaan alueen öljy- ja kaasuvaroista ei ole tarkkaa tietoa. Paras tuntemus lienee venäläisillä, jotka tekivät alueella seismisiä kartoituksia vuoteen 1982 saakka. Niiden mukaan alueen suurin tunnettu kaasukenttä Fedynarch voisi olla kaksi - kolme kertaa suurempi kuin Venäjän alueella sijaitseva valtava Stokmanovskoyen kaasukenttä.
Venäläiset geologit ovat Upstream -lehden mukaan arvioineet kiistellyn alueen öljyvarat ainakin 40 miljardiksi tynnyriksi. Se on yli 4,5 kertaa enemmän kuin Norjan virallinen arvio sen omista Barentsinmeren öljyvaroista.
Norjassa uskotaan, että Venäjä haluaa hyödyntää ns. harmaalla vyöhykkeellä sijaitsevia öljy- ja kaasuesiintymiä ennen kuin toiminta aloitetaan esimerkiksi huomattavasti kauempana pohjoisessa sijaitsevalla Stokmanovskoyen kentällä. Myös Norjalla on kiinnostavia kenttiä aivan Varangin niemimaan pohjoispuolella. Niiden hyödyntämisessä voidaan lisäksi käyttää samaa infrastruktuuria, jota parhaillaan rakennetaan Hammerfestin ulkopuolella sijaitsevalle Lumikki -kaasukentälle.
Norjalaiset yhtiöt ovat myös kiinnostuneita yhteistyöstä Venäjän alueen öljy- ja kaasuvarojen hyödyntämisessä ja Stokmanovskoyen kentän osalta neuvotteluja onkin jo käyty Murmanskissa.