Norja teki viime viikon lopulla päätöksen, jonka kaikuja kuullaan Pohjolassa vielä pitkään. Ilmavoimien hävittäjäkaluston uusimisessa valinta osui amerikkalaiseen F35-koneeseen. Niitä on määrä hankkia 48 kappaletta, ja hinnaksi tulee noin 15 miljardia euroa.
Kauppa on pohjoismaisittain jättimäinen, ja toisena vaihtoehtona loppusuoralla oli ruotsalainen Jas Gripen. Ruotsissa oli laskettu paljon norjalaiskaupan varaan, ja sen menetys maistuu varmasti karvaalta.
Pohjoismaat ja etenkin Ruotsi ja Norja ovat viime vuodet lämmitelleet puolustusyhteistyötä. Myös Suomi on ollut siinä mukana, ja kasvavalle alan yhteistyölle on ollut ilmeistä tarvetta. Nyt on lähes varmaa, että näihin tunnelmiin tulee takatalvea. Ruotsin puolustusministerin Sven Tolgforsin kommenteissa oli katkeraa sävyä.
Mutta kysymys on vain siitä, että Norja valitsi kahdesta vaihtoehdosta teknisesti paremman ja sanojensa mukaan myös halvemman. Tämän tason lentokoneiden kehittäminen vaatii valtavat teknologiset ja taloudelliset resurssit. Kylmä totuus on, ettei Ruotsilla sellaisia ole.
Norjalaisen VG-lehden mukaan Jas Gripen oli simulaatioissa selvästi huonompi kuin tulossa oleva venäläisten superkone Suhoi PAK FA. Amerikkalaiskone - jota pohditaan myös Suomeen nykyisten hävittäjien mahdolliseksi seuraajaksi - ei ollut.
Ruotsi on saanut Gripeneitään niukanlaisesti kaupaksi. Suurin ostaja on ollut Etelä-Afrikka, jonka lähiseuduilla Gripenit varmasti ovat ylivoimaisia Mosambikin, Zimbabwen ja Kongon ilmavoimiin verrattuina. Norjan ilmatilassa haasteet voivat olla jo toisenlaisia - kuten ovat Ruotsinkin, mutta oma lentokoneteollisuus on ollut sille kallis kunniakysymys.