Nordean kaavailema Eurooppa-yhtiö nousee laboratorioesimerkiksi, arvioi Suomen Pankin johtaja Matti Louekoski. Rahoitusyhtiön valvonta on toistaiseksi täysin epäselvä.
Periaatteessa Suomen Pankin riskit supistuvat huomattavasti, kunhan Nordea muuttaa Ruotsin lipun alle. Louekoski ei silti ole tyytyväinen. Kansainvälinen integraatio vaatii myös yleiseurooppalaisen rahoitus- ja vakausvalvonnan luomista, hän totesi tiistaina Helsingissä julkistaessaan uutta rahoitusjärjestelmän vakautta tarkastelevaa raporttia.
Sekä Euroopan järjestelypankki, komissio, EKP että valvojat tunnistavat tarpeen saada rajat ylittävää valvontaa. Mutta tarvitaan niin organisaatiota kuin säännöksiäkin, hoputtaa Louekoski.
Virallisella tasolla asiasta ei kiinnostuta, "ennen kuin tulee yksi fuusio, joka menee kanttu vei", Louekoski lataa.
Hallitseva asema
Kaiken muun paitsi yhteisen rahapolitiikan osalta integraatio tiivistyy "komitealaitokseksi", valittaa myös kokouksissa puheita kuunnellut osastopäällikkö Heikki Koskenkylä Suomen Pankista.
Kun Eurooppa-yhtiötä muokattiin, luotiin sitä teollisuutta varten. Kukaan ei ajatellut tuolloin rahoituslaitosta, jonka ulkomaisilla konttoreilla olisi hallitseva markkina-asema. Suomessa Nordean markkinaosuus on lähes 40 prosenttia.
Nordea aikoo muuttaa konsernirakenteensa Eurooppa-yhtiöksi 2005 alusta - tai "kun se on juridisesti mahdollista". Tämä merkitsee sitä, että neljässä maassa sijaitsevien tytäryhtiöiden sijaan muissa Pohjoismaissa toimii pian vain sivukonttoreita.
Valvonta muuttuu ratkaisevasti. Tytäryhtiö on Suomessa Rahoitustarkastuksen alainen, mutta sivukonttorit olisivatkin yhtiön kotivaltion eli Ruotsin Finansinspektionin alaisia.
Rata taas menettää oheistuotteena paitsi valvontavastuunsa myös merkittävän osan tuloistaan.
Pohjoismaiset valvojat selvittävätkin nyt, minkälaisia vaatimuksia uusi yhtiörakenne asettaa yhteistyölle. Myös Louekoski vaatii jonkinlaista sopimusta "roolijaosta".
Kriisivastuu hukassa
Vastuu siirtyy joka tapauksessa Ruotsin päähän yhdessä kriittisimmän elinehdon vakavaraisuuden valvonnan kanssa. Mutta on täysin epäselvää se, vastaako Ruotsin valtio myös suurpankin vakaudesta kriisitilanteissa, kuten likviditeetin tai talletussuojan osalta. Riksbanken vihjasi jo kevään vakausraportissaan alustavasti, että "iso pankki ei ole välttämättä valtion systeemiriski".
Valvonnan on katsottu olevan tasapuolista, kun se on toimintamaan käsissä. Esimerkiksi Virossa 90 prosenttia pankkilaitoksista on ulkomaalaisten, lähinnä ruotsalaisten omistamia tytäryhtiöitä, joita eestiläisviranomaiset valvovat.
Ratan mukaan sille ja Tanskan sekä Norjan viranomaisille jäisi sivukonttorien "maksuvalmiuden, menettelytapojen sekä markkinoiden yleisen edun valvonta", myös vaihtelevat kuluttajakysymykset. Nordeassa esimerkiksi talletussuoja vaihtelee Suomen 28 000 euron ja Norjan 2 miljoonan kruunun välillä.