Pohjoismainen finanssikonserni Nordea on auttanut aktiivisesti asiakkaitaan tekemään veroparatiisimaissa järjestelyjä, jotka mahdollistavat veronkierron.
Asiasta kertoi Ylen MOT-ohjelma maanantaina kansainvälisen toimittajaryhmän Panamaa koskevaan tietovuotopaljastuksen yhteydessä.
Nordea pelaa ilmiselvästi kaksilla korteilla. Julkisuudessa se tuomitsee verojen kiertämisen, vaikka se on ollut perustamassa verokikkailuyhtiötä asiakkailleen. Paljastuksen mukaan yksistään Panamaan ja Brittiläisille Neitsytsaarille Nordean Luxemburgin-toimisto synnytti lähes 400 veroparatiisiyhtiötä vuosina 2004–2014.
Ruotsin pankkialaa valvova viranomainen Finansinspektionen määräsi Nordealle viime vuonna viiden miljoonan euron sakon rahanpesun estämiseen tähtäävien toimien puutteista.
Tätä taustaa vasten ei ole yllättävää, että samainen viranomainen tarttui heti kiinni uuteen paljastukseen ja kääntyi jo tietopyynnöllä Luxemburgin viranomaisten puoleen.
Myös Suomessa viranomaisten on syytä valpastua ja tutkia mahdollisuuksien mukaan Nordean toimet, onhan valtio yksi Nordean pääomistajista. Sampo-konsernin, jonka suurin omistaja on valtion sijoitusyhtiö Solidium, hallussa on yli 20 prosenttia Nordean osakkeista. Nordean ja Sammon hallitusten puheenjohtaja on Björn Wahlroos, yksi Suomen rikkaimmista henkilöistä.
Yhtiön perustaminen veroparatiisiin ei sinällään ole laitonta. Laittomaksi asia muuttuu siinä vaiheessa, jos yhtiöltä saadusta tulosta tai varallisuudesta ei kerrota oman maan veroviranomaisille. Juuri tämä on syy, minkä vuoksi monien poliittisesti epävakaiden valtioiden johtajat, rikolliset ja harmaan talouden pyörittäjät sijoittavat rahojaan veroparatiisimaihin.
Nimensä mukaisesti veroparatiisimaat verottavat hellällä kädellä ja houkuttelevat tällä sijoittajia. Niitä yhdistävät usein myös tiukka pankkisalaisuus ja olematon valvonta.
Nordean toimet Panamassa asettaa outoon valoon tapa, jolla järjestelyjä on tehty. Yhtiöiden johtajiksi on paljastunut bulvaaneja, asiakirjavuodon kohteeksi joutuneen panamalaisen asianajotoimiston työntekijöitä. Tällä on varmistettu oikeiden omistajien nimien piilottelu.
Räikeimmässä esimerkissä yhtä yhtiötä johti henkilö vielä kahdeksan vuotta kuolemansa jälkeen. Kun asia valkeni, Nordea pyysi sähköpostilla poistamaan kuolleen allekirjoitukset ja korvaamaan ne jollain muulla nimellä.
Veroparatiisien olemassaolo ja niihin liittyvät hämärät toimet ovat olleet tiedossa kauan. Nyt julkistetut paljastukset antavat uutta ja konkreettista lisätietoa niiden toimintatavoista. Maailman mitassa kysymys on valtavista rahoista, joihin yhtiöitä omistavien henkilöiden kotimaiden verottaja ei pääse käsiksi.
Veroparatiisit ovat avainroolissa sekä laillisessa että laittomassa verosuunnittelussa, jossa yksistään EU-jäsenmaiden arvioidaan menettävän noin tuhat miljardia euroa vuodessa. Suomessakin verotappiot lasketaan sadoissamiljoonissa.
Pääkirjoitus