Nordea Pankki on jälleen kerran joutunut niin kutsutun phishing-hyökkäyksen kohteeksi. Termillä tarkoitetaan verkkokalastelua, jossa hakkerit sähköpostin ja väärennettyjen verkkosivujen avulla havittelevat pankin asiakkaiden luottokorttinumeroita tai verkkopankkitunnuksia.
Tuorein hyökkäys alkoi maaliskuun 22. päivänä ja sen jälkeenkin verkkopankkitunnuksia on kalasteltu sähköpostitse. Monet ovat löytäneet phishing-viestejä avatessaan tietokoneidensa sähköposteja pääsiäislomien jälkeen, kertoo Nordean Suomen viestinnän johtaja Atte Palomäki. "Nämä tahot lähettävät 20--30 pankin nimissä maailmassa, olemme osa sellaista rypästä siinä."
Nordea joutui ensimmäisen kerran phishing-hyökkäyksen kohteeksi lokakuussa 2005. Suomessa se oli täysin uutta ja osa pankin asiakkaista menetti rahaa ennen kuin asia sai riittävästi julkisuutta. Tuolloin Nordea korvasi menetykset. Myös Osuuspankki ja Visa-kortin haltijat ovat sittemmin olleet kohteina.
"Ihmiset ovat sen jälkeen osanneet asennoitua ja ymmärtää, että viestejä ei kannata avata, vaan tuhota saman tien", Palomäki kertoo. "Olemme tehneet paljon erilaisia sisäisiä toimenpiteitä, joilla on pysytty varmistamaan asiakasturvallisuus."
Nordea varmisti vuosi sitten, että sen verkkopankkiasiakkaat ovat perillä huijausmallista. Viimeisimmästä hyökkäyksestä on tiedossa yksi tapaus, jossa asiakas menetti rahaa.
Välillä oli hiljaisempaa
Rikoskomisario Vesa Isokuortti keskusrikospoliisin tietotekniikkarikosyksiköstä ei muista, monesko "kierros" tämä on. Välillä phising-rintamalla oli hiljaisempaa. Ongelma on ollut suurempi Ruotsin Nordeassa, missä verkkopankki poikkeaa suomalaisesta.
"Tutkinta on edelleen kesken. Nykyinen oikeusapujärjestelmä ei oikein taivu tähän informaatioteknologiapuolelle, koska se on vähän hidas, mutta kankee. Täällä verkkopuolella tapahtumissa puhutaan sekunneista ja oikeusapupyynnöissä puhutaan kuukausista."
Hakkerit käyttävät niin sanottuja korkattuja koneita ympäri maailmaa. Kotikoneisiin tunkeudutaan haavoittuvuuksien kautta laittamalla sinne haittaohjelma. Konetta käytetään sen todellisen omistajan tietämättä. Pankkien nimissä roskapostina lähetetyt sähköpostit ovat tällaisia. Samaa tekniikkaa käytetään palvelimilla, missä väärennettyjä phishing-sivustoja on.
"Kun yhteen maahan laitat oikeusapupyynnön, sieltä tulee vastaus, että lähetä seuraavaan. Paras tapaus on, että pitäs vielä kolmanteen maahan laittaa ja sieltä ovat jäljet hävinneet. Puhutaan niin vanhoista tiedoista, että niitä lokeja, yhteystietoja ei ole enää saatavissa." Joissakin phishing-jutussa on päästy tutkinnassa eteen päin, mutta valtaosa on selvittämättä. Oman hankaluutensa tuo se, että rikolliset käyttävät niin sanottuja bot-verkkoja, joita on maailmalla jopa vuokrattavana. Alalla on myös monen asteen toimijoita. Rahan suunta on usein Itä-Eurooppaan. Vuoden 2005 syksyn saalis siirtyi Latviaan, mistä se siirrettiin nopeasti muualle.
Rahansiirto on hyvin järjestetty ja organisoitu. Suomessakin tiedetään käytettävän kansainvälisiin rahansiirtoyhtiöihin rekrytoituja "muuleja", jotka nostavat rahan käteisenä omilta tileiltään ja lähettävät ne heti eteenpäin, usein seuraavalle muulille.
"Jos tämmöinen tarjous tulee, voisi vähän miettiä, onko tämä rehellistä rahaa ja todellinen rahojen siirto vai onko tämä rikollista rahaa. Suomessa ainakin syyllistyy helposti rahan pesuun", Isokuortti korostaa.