Pohjois-Euroopan suurimman finanssikonsernin Nordean ratkaisu siirtää pääkonttorinsa Tukholmasta Helsinkiin ei viime vaiheessa tullut yllätyksenä.
Alkuvuonna Nordeassa ärsyynnyttiin Ruotsin aikeista korottaa pankkien vakausmaksuja. Vielä tärkeämpi tekijä ratkaisussa oli se, että Nordea pääsee Suomessa EU:n pankkiunionin piiriin. Pankin laskujen mukaan tämä säästää siltä erilaisissa maksuissa noin miljardi euroa.
Kaikkiaan Nordean päätös on taloushistoriallisesti merkittävä. Yleensä Suomessa on jouduttu kateellisena seuraamaan suuryritysten pohjoismaisten yksikköjen sijoittumista Tukholmaan tai Kööpenhaminaan.
Pääkonttoria niin ikään havitellutta Tanskaa ei auttanut edes se, että Kööpenhaminasta on sujuvat yh-teydet Manner-Eurooppaan ja muualle maailmaan.
Pankkiunionista Nordea hakee ennustettavuutta. Pankin mukaan yritystä eivät unionissa heittele poliittisten suhdanteiden tuomat yllätykset. Pankki kaatoi näin kiertoilmauksin syntikuormaa Ruotsin demarivetoisen hallituksen niskaan.
Kiinnostavaa on, että vielä muutama vuosi sitten Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos suhtautui koko pankkiunioniin nihkeästi. Hän katsoi, että kriisipank-kien otto yhteisvastuun suojaan johtaa moraalikatoon. Nyt ääni kellossa oli aivan toinen.
Suomelle Nordean päätöksen painoarvo on suuri. Vaikka työpaikkoja ei pankin oman arvion mukaan siirry ehkä enempää kuin satakunta, myönteisiä heijastusvaikutuksia tulee varmasti.
Valtiolle on luvassa hiven lisää verotuloja. Ennen kaikkea Suomi sai kuitenkin mielikuvavoiton ja esimerkin sen osoittamiseksi, että maa on vakaa ja kannattava toimintaympäristö kansainvälisille yrityksille. Ehkä tämän hoksaavat nyt muutkin suuryritykset.
Maantiede ei Nordean päätöksestä muuttunut mihinkään. Edelleenkin Suomi on kaukana. Samaan aikaan myös tekniikan kehitys kuitenkin vaikuttaa niin, että etäisyyksien merkitys vähenee ja matkustamisen tarve laskee.
Ruotsissa Nordean lähtöpäätös antoi porvarilliselle oppositiolle käteen kipeästi iskevän aseen. Porvarien on nyt helppo soimata hallitusta yrityskielteiseksi. Jos Suomi sai mielikuvavoiton, Ruotsin tappio on yhtä ilmeinen.
Muutamat Ruotsin ammattiliitot uhkasivat vetää talletuksensa Nordeasta. Tuohtuneista lausunnoista olisi voinut päätellä, että Nordea siirtää toimintansa epämääräiseen veroparatiisiin. Jää nähtäväksi, mitä mielialojen rauhoittumisen jälkeen lopulta tapahtuu.
Nordealla on Pohjoismaissa kymmenisen miljoonaa henkilöasiakasta. Tavallisen asiakkaiden palveluihin pääkonttorin muutolla ei pitäisi olla vaikutuksia.
Asiakkaiden talletukset ovat kuitenkin vastedes Suomen talletussuojajärjestelmän piirissä. Erittäin vakavaraisen pankin ajautuminen syvään kriisiin tuntuu etäiseltä vaihtoehdolta. Pankkimaailmassa teoreettisetkin uhkakuvat ovat silti silloin tällöin toteutuneet.