Vaikka rahoituskonserni
Nordea
nosti maanantaina himpun talouden kasvuennusteitaan Suomessa ja muulla maailmassa, pääekonomisti Juha Ahtola muistutti vahvaan euroon liittyvistä riskeistä. Vahva euro rokottaa vientiä ja heikentää edelleen työllisyyttä.
Suomea voimallisemmin vahva euro rasittaa muun euroalueen talouden kasvua.
Suomen talouden Nordea ennakoi kasvavan tänä vuonna 3,2 prosenttia. Syksystä lukemaa korjattiin ylöspäin 0,2 prosenttiyksiköllä. Ensi vuodelle arvio pidettiin ennallaan eli 3,5 prosentissa.
Nopeutuva talouskasvu alkaa Nordean mukaan näkyä Suomen työllisyydessä vasta tämän vuoden lopulla. Ahtola sanoi maanantain tiedotustilaisuudessa, että teollisuudessa työpaikkojen lisäys voi siirtyä jopa ensi vuodelle.
Euroon liittyvistä varoituksista huolimatta Nordeassa lähdetään siitä, että euro on jo huipussaan ja keväällä tapahtuu käänne.
Siihen saakka joudutaan kuitenkin elämään yliarvostetun euron kanssa, ja yksi euro liikkuu 1,2-1,3 dollarin haarukassa.
Euro joutunut sijaiskärsijäksi
Ahtola huomautti euron joutuneen tavallaan sijaiskärsijäksi, sillä Yhdysvaltain vaihtotasetta rasittaa erityisesti Kiinalle vahvasti ylijäämäinen kauppa. Sama koskee monia muita Aasian maita.
Kiinan valuutta on sidottu edelleen dollariin, eivätkä muutkaan Aasian maat ole valmiita antamaan oman valuuttansa vahvistua, jotta ne eivät menetä markkinoita kiinalaisille.
Ahtola myönsi, että valuuttamarkkinoiden liikkeiden ennakointi on näissä oloissa hankalaa, mutta hän lisäsi sijoittajien yleensä reagoivan myös tiedossa oleviin ratkaisuihin. Kiina on jo antanut ymmärtää, että se on valmis vähitellen löyhentämään dollarin ja yuanin kiinteää kytköstä.
Tähän saakka Euroopan keskuspankki EKP on yrittänyt vaikuttaa euron arvoon Ahtolan sanoin "leukoja heiluttamalla" eli puhumalla, mutta sekään ei voi jatkua loputtomiin.
Hänen mukaansa näyttää kuitenkin selvältä, että EKP ei halua lähteä koroilla vaikuttamaan euroon, mutta muiden keskeisten keskuspankkien kanssa yhteiset valuuttainterventiot voivat olla mahdollisia.
Ahtolan mielestä mielenkiinto kohdistuukin nyt parin viikon päästä olevaan rikkaimpien teollisuusmaiden eli G7-maiden kokoukseen ja sieltä tuleviin viesteihin.