Nordean kannalta on hyödyllisempää toimia pankkiunionin piirissä samassa kilpailuasetelmassa muiden Euroopan suurpankkien kanssa.
Pääkonttorin siirto kasvattaa Suomen rahoitussektorin riskejä. Niiltä suojautumista on syytä jatkaa.
Pohjoismaiden suurimman pankin Nordean pääkonttori on nyt Suomessa. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi valikoitui parhaaksi vaihtoehdoksi sen jälkeen, kun Nordea ryhtyi harkitsemaan muuttoa Tukholmasta.
Nordea kuuluu Euroopan suurimpien pankkien joukkoon, joten on ymmärrettävää, että se haluaa toimia pankkiunionin sisällä samassa kilpailuasetelmassa muiden Euroopan suurpankkien kanssa. Viime maaliskuussa Nordean yhtiökokous siunasi pankin hallituksen päätöksen siirtää pääkonttori euroalueelle Suomeen. Siitä merkiksi kello kilisi maanantaina Helsingin pörssissä.
Muuttopäätöksen taustalla oli Ruotsin hallituksen aikomus korottaa pankkien vakausvaatimuksia. Se olisi nostanut tuntuvasti Nordean vakausmaksuja EU:n pankkiunioniin verrattuna varsinkin kun pankki oli muuttanut muut pohjoismaiset pankkinsa sivukonttoreiksi, jolloin ne kaikki kuuluivat Ruotsin vakausmaksun piiriin.
Nordean kannalta on hyödyllisempää toimia vakaassa toimintaympäristössä euroalueen pankkivalvonnan ja pankkisääntelyn piirissä. Pankki toimii nyt samoilla ehdoilla kuin muut euromaat sen sijaan, että olisi riippuvainen yksittäisen hallituksen päätöksistä.
Nordean päätös siirtää pääkonttorinsa Suomeen oli lopulta pienoinen yllätys, vaikka kieltämättä tosiasiat puhuivat sen puolesta. Myös Tanska oli pitkään kisassa mukana, mutta se karsiutui, koska ei kuulu euroalueeseen. Nordean pääkonttorivaihdoksen on arvioitu säästävän noin miljardi euroa pankin kuluja.
Pääkonttorin ketterä siirtäminen viestii myös siitä, että olosuhteiden muuttuessa pääkonttorit sijoittuvat paikkoihin, joissa se on kannattavinta osakkeenomistajille. Pääoma ei tunne isänmaata.
Pääkonttorin sijoituspaikan myötä Suomen maine kirkastui, kun se pääsee näyttämään olevansa kansainvälisille yrityksille kilpailukykyinen toimintaympäristö.
Pääkonttorin muutto Suomeen ei lisää merkittävästi verotuloja tai pankin työntekijöiden määrää. Finanssivalvonta sen sijaan on kasvattanut henkilöstöään voidakseen vahvistaa Nordean valvontaa.
Suurpankin tulo kasvattaa Suomen rahoitussektorin riskejä, sillä pankkisektorin koko kolminkertaistuu suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuuluminen EU:n pankkiunioniin suojaa Suomea osaltaan Nordean riskeiltä. Finanssivalvonnan järjestelmäriskipuskurista on epäilemättä apua tilanteessa, jossa on tarve täydentää pankkien vakavaraisuusvaatimuksia.
Euroalueen vakauden kannalta on parempi, että Nordean kaltaiset suuret pankit ovat yhteisen pankkivalvonnan ja kriisinratkaisuneuvoston alaisuudessa. Pankkiunionin viimeistely on kuitenkin vielä kesken.
Nordean myötä Suomen rahoitussektorin riskit kasvavat muun muassa talletussuojan osalta. Suomen edun mukaista onkin edistää yhteisen talletussuojan luomista, jossa talletusmaksut määräytyisivät pankkien riskien mukaan.