Kuten monena syksynä aiemminkin tuoreet talousennusteet povaavat Suomen talouden yltävän vihdoin ensi vuonna hentoiseen kasvuun. Kasvu on tosin jäämässä niin vaatimattomaksi, että käytännössä talous polkee paikoillaan. Nordean mukaan orastava nousu voi myös taittua, jos yhteiskuntasopimuksen kaatuminen johtaa lakkosumaan.
- Jos lakoilta vältytään, niin pienelle plussalle ensi vuonna käännytään, neljän vuoden jälkeen, sanoo Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.
Nordea ennusti keskiviikkona Suomen yltävän ensi vuonna kituliaaseen 0,5 prosentin kasvuun. POP Pankki arvioi puolestaan kansalaissuhdanne-ennusteessaan, että Suomen talous kasvaa ensi vuonna 0,6 prosenttia.
Ennustekimaraa on luvassa lisää lähipäivinä, sillä Suomen Pankki julkistaa oman talousennusteensa lähivuosille torstaina ja Danske Bank ensi viikolla.
Vaikka Suomen talouden alamäki ennusteiden mukaisesti taittuisi, ero euroalueen ja muiden länsimaiden kasvuvauhtiin on iso. Nordean mukaan ero näyttää vain kasvavan. Pankin ekonomistien mielestä Suomella on rakenneongelma, sillä muussa tapauksessa Suomikin etenisi maailmantalouden imussa.
Venäjän ongelmat jatkuvat
Viime päivinä maailmanmarkkinoita on heilutellut öljyn raju hinnan lasku, joka on seurausta öljyntuottajamaiden järjestön Opecin viime viikon päätöksistä. Halpa öljy vauhdittaa Euroopan kasvunäkymiä, mutta Suomelle vaikutukset jäävät pienemmiksi. Öljyn maailmanmarkkinahinnan sukellus painaa Venäjän talouden kasvunäkymiä ja sitä kautta Suomen vientiä.
- Jos tämä jatkuu tästä, niin se vaikuttaa siihen, miten Venäjä vakaantuu. Jos ei vakaannu, niin se on huono juttu Suomelle, Kangasharju sanoo.
Kokonaisuutena öljyn hinnan laskun nettovaikutus on Suomelle positiivinen, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkija Paavo Suni.
- Mutta olennaisesti pienempi kuin euroalueella. Kyllä me siitä Venäjän kaupasta kärsimme, Suni sanoi.
Hänen mukaansa öljyn hinnan alamäki pitää Venäjän talouden hyvin heikossa jamassa ja siirtää maan talouden oikenemista kauemmaksi tulevaisuuteen.