Pahin taitekohta Suomen taloudessa on jo ohitettu, ja Yhdysvaltain imussa myös Eurooppa alkaa päästä takaisin kasvu-uralle, arvioivat Nordean ekonomistit.
Huomattavasti viime syksyä valoisampien talousnäkymien taustalla ovat maailman keskuspankkien koronlaskut sekä maltillisella tasolla pysynyt öljyn hinta.
Talouskasvun veturiksi on nousemassa Yhdysvallat, jossa jo maalis-kesäkuussa pitäisi näkyä selviä kasvun merkkejä. Perässä tulee euroalue vuoden jälkipuoliskolla.
Nordea julkisti tätä ja ensi vuotta koskevan talousennusteensa keskiviikkona.
Pankin pääekonomisti Juha Ahtola huomautti, että talouden tunnelmat ovat nyt aivan erilaiset kuin viime vuonna.
Ahtolan mukaan ennusteissa ei pidäkään katsoa pelkkiä numeroita, vaan kiinnittää huomiota myös markkinoilla vallitsevaan tunnelmaan.
Suomen talouden veturiksi nousee tänä vuonna vientiteollisuus etenkin paperi- ja sähköteknisen teollisuuden vetämänä. Suomessa tälle vuodelle kirjataan 2,8 prosentin talouskasvu, mutta ensi vuonna päästään jo 4,2 prosenttiin.
Investoinnit eivät maamme taloutta tänä vuonna pahemmin elähdytä, ja työttömyyskin lisääntyy jonkin verran. Nordean ekonomistit huomauttivat kuitenkin, että työttömyys kuvaa pikemmin mennyttä talouskehitystä kuin tulevaa.
Vientiteollisuuden ohella kuluttajat jaksavat pitää talouden menoa yllä, mutta ylenmääräiseen tuhlailuun ei ole haluja. Alhainen korkotaso ainakin pitää asunnonostajat liikkeellä.
Kuluttajia sen enempää Suomessa kuin koko euroalueellakaan ei ahdista inflaatiopeikko, sillä kuluttajahintojen nousu tasaantuu kesällä yhden prosentin tasolle.
Ahtolan mukaan euron vaikutus kuluttajahintoihin nähdään lähiaikoina. Hän arvioi, että euron vaikutus inflaatioon jää alkuvuonna muutaman kymmenysosan tasolle.
Myöskään euron ja dollarin vaihtosuhteeseen ei ole odotettavissa suuria mullistuksia, vaan nykyinen 0,86–0,90 dollarin vaihteluväli näyttää olevan pysyvä olotila vuoden loppuun saakka.
Pitkäaikaista kehitystä mittaavien talousindikaattorien sijaan kannattaa Ahtolan mielestä myös katsastaa lyhyttempoisempia talouden kuvaajia.
Esimerkiksi Ahtola otti Yhdysvaltain ostopäälliköiden indeksin, joka nopealiikkeisyydestään huolimatta on ollut varsin luotettava talouden kuvaaja.
Ostopäälliköiden indeksi kertoo nimensä mukaisesti Yhdysvaltain teollisuuden ostopäälliköiden suunnitelmista.
Nordean mukaan on kuitenkin vielä ennenaikaista julistaa Yhdysvaltain taantumavaihe taakse jääneeksi.
Merkittävä asema maailmantalouden virkistymiseen viimesyksyisten terrori-iskujen jälkeen oli eri keskuspankeilla, jotka lähes yksituumaisesti alensivat korkotasoa.
Nordeassa uskotaan, ettei Yhdysvaltain keskuspankki Fed enää alenna ohjauskorkoaan nykyisestä 1,75 prosentista, mutta Euroopan keskuspankki saattaa koronalennuksen vielä tehdä.
Nordea ennustaa EKP:n taipuvan jopa 2,75 prosenttiin, mutta kolmen prosentin korko on hyvinkin todennäköinen helmi-maaliskuussa.
Mutta loppuvuonna niin keskuspankki- kuin markkinakorotkin liikahtavat Nordean arvion mukaan ylöspäin.
Keskuspankkikorot lähtevät nykyisistä poikkeuksellisen matalista tasoista kohti neutraalimpia tasoja, ja samoin markkinakorkojen odotetaan vuoden lopulla päätyvän nykytasoa ylemmäs.
Yhdysvaltain kehityksen ohella myös öljymarkkinoiden vakaus on ollut helpotus maailmantalouden elpymiselle ja yksityisille kuluttajille, joiden tuskin tarvitsee kaivaa taskunpohjiaan entistä syvemmältä autoaan tankatessa.
Ahtola arvioi, että öljyn hinta pysyttelee vastaisuudessakin 20 dollarin tasolla tynnyriltä.