Tiistaina suhdannekatsauksensa julkistanut Nordea nosti selvästi ennustettaan ensi vuoden inflaatiosta 2,7 prosenttiin. Vielä keväällä pankin arvio ensi vuoden inflaatiovauhdista oli 1,9 prosenttia. Mitään hurlumhei-inflaatiota pankki ei siis kuitenkaan povaa.
Kuluttajahintojen nousu on tänä vuonna reipastunut selvästi Suomessa. Esille on nostettu vanha kunnon inflaatiomörkö, kun palkkojen nousun kiihtymisen, korkeiden raaka-aineiden hintojen ja hallituksen kaavailemien verojen korotuksien pelätään lisäävän inflaatiopaineita. Toisaalta korkojen nousun tasaantuminen hidastaa inflaatiota. Kuitenkin ekonomistit ovat vilautelleet jopa yli kolmen prosentin inflaatiotahtia ensi vuodelle.
Nordean ekonomistin Reijo Heiskasen mukaan inflaatiopiikki näyttää jäävän tilapäiseksi, sillä näkymät vuodelle 2009 ovat selvästi maltillisemmat.
Nordean ekonomistit eivät usko, että Suomessa oltaisiin siirtymässä pysyvästi reippaamman inflaation aikaan. Nordean pääekonomisti Leena Mörttinen muistuttaa, että Suomi on avotalous, jonka inflaatiovauhti voi hetkellisesti olla kilpailijamaita nopeampaa, mutta ei pysyvästi.
Kilpailijamaita reippaampi inflaatio nakertaa maan suhteellista kilpailukykyä ja lyö jossain vaiheessa kansantaloutta kipeästi korville. Tosin mikään ensisijainen vaara tämä ei Suomelle ole, sillä Suomen suhteellinen kilpailukyky on tällä hetkellä varsin hyvässä tikissä, kiitos muun muassa vahvan tuottavuuskehityksen.
Suomen talousmoottori ei kestä turbokasvua
Maailmalla on viime viikkoina hermoiltu urakalla Yhdysvaltain asuntoluottokriisin vaikutuksista makrotalouteen. Nordea uskoo kriisin laineiden näkyvän myös makrotaloudessa, mutta mitään dramaattisia vaikutuksia pankki ei povaa. Mörttinen ennustaa rahoitusmarkkinoiden normalisoituvan syksyn aikana, kunhan asuntoluottokriisin aiheuttamista todellisista tappioista saadaan enemmän tietoa.
-- Rahoitusmarkkinoiden levottomuus kuitenkin saattaa heikentää hieman kuluttajien ja yritysten odotuksia erityisesti kehittyneissä talouksissa. Se hidastanee myös yrityskauppoja, Mörttinen arvioi.
Nordea ennustaa Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 3,8 prosenttia, mikä on hieman kevään ennustetta enemmän. Ensi vuoden ennustetta Nordea laski alaspäin 3,3 prosentista 3,1 prosenttiin. Heiskanen perusteli kasvuarvion laskemista viennin ja julkisen kulutuksen aiempaa heikommilla näkymillä. Hänen mukaansa talouskasvun hidastuminen kolmen prosentin tuntumaan on pohjimmiltaan myönteinen uutinen.
-- Suomen taloudella ei nykyrakenteilla ole mahdollista kasvaa voimakkaampaa vauhtia, koska talouden toimeliaisuus on jo trenditasoa ylempänä, Heiskanen sanoi.