Suomen pankkimaailmassa riehuu korkosota.
Tuoreet tulokkaat tarjoavat käyttötileille kunnon korkoja - Tapiola-pankki ja S-pankki päälle kahden prosentin ja islantilaispankit Glitnir ja Kaupthing jopa viiden prosentin korkoja. Kaiken lisäksi ne laskevat koron päiväsaldon mukaan eikä kuukauden alimmalle saldolle kuten perinteiset pankit.
Nordean Suomen maajohtaja Markku Pohjola ei hermostu uusien kilpailijoiden aggressiivisista tarjouksista. Vanha linja pysyy.
"Meidän lähtökohtamme on, että jos asiakkaalla makaa tarpeettomasti varoja käyttelytilillään, hänelle tarjotaan muita vaihtoehtoja", Pohjola selvittää.
Nordea on asiassa aktiivinen. Asiakkaalle saatetaan ehdottaa määräaikaistalletuksia tai muita säästömuotoja, joista saa selvästi paremman tuoton. Käyttelytilin korko Nordeassa on tällä hetkellä vain 0,15 prosenttia.
Kiinnostus heräsi
käyttötilejä kohtaan
Markku Pohjola myöntää, että kiinnostus käyttelytilejä kohtaan on nyt suuri. Se johtuu hänen mukaansa ensinnäkin uusien kilpailijoiden mukaantulosta, ja toiseksi siitä että korkotaso on noussut.
Säästö- ja talletustileiltä saa nyt aivan eri lailla tuottoa kuin aikaisemmin. Niistä on tullut vaihtoehto osakerahastoille ja suorille osakeomistuksille.
Islantilaispankkien tarjoukset eivät näytä Pohjolan mielestä taloudellisesti järkeviltä, koska ne ylittävät jopa markkinakorot. Pohjola tulkitsee sen hätähuudoksi: "Heillä näyttää olevan jälleenrahoituksen kanssa ongelmia".
Nordeassa toivotaan, että asiakas katsoo pankkia valitessaan kokonaisuutta.
"Usein katsotaan vain yhtä tuotetta. Tavallisen kotitalousasiakkaan kannalta pankkiasioinnin hajottaminen kovin moneen pisteeseen ei ole käytännössä järkevää", Nordean varakonsernijohtaja Markku Pohjola huomauttaa.
S-Pankki ei
pelota
Nordean asiakkaat arvostavat pankin selvitysten mukaan palvelujen saatavuutta, helppoutta ja käytännöllisyyttä.
Pohjola ei usko, että käyttötilien muutamien eurojen ja muutamien kymppien korkotuloilla vuodessa olisi merkitystä asiakkaille, kun vaihtoehtona on saada vaivattomasti räätälöityä palvelua.
Pohjola ottaa myös S-pankin haasteen tyynesti vastaa. Hänestä Nordea ja S-pankki eivät ole kilpailijoita.
"S-pankin tarjonta on kuitenkin hyvin rajattua. Se liittyy siihen tapahtumavyyhteen, joka on kaupan kassalla. Nordean palveluvalikoima taas kattaa kaikki pankkipalvelutarpeet", Pohjola ruotii.
S-ryhmän pankissa on hyvin ohut pankkiammattilaisten joukko ja palvelut tarjotaan kauppapisteissä. Tämä ei ole Pohjolan mielestä tulevaisuuden malli.
"Kun ihmisten varallisuus kasvaa, lisääntyvät myös finanssipalvelujen tarpeet. Silloin tarvitaan pankeissa asiantuntemusta, mikä ei tietenkään onnistu kovin pienellä organisaatiolla", Markku Pohjola selvittää.
Yli 95 prosenttia Nordean asiakkaista hoitaa laskujen maksamiset ja muut rutiiniasiat nettipankissa. S-pankin organisaatio on pystyssä pelkästään näitä rutiiniasioita varten, Pohjola vertaa.
Pankkivirkailijoita
tarvitaan lisää
Pankkikonttorien määrä on Suomessa vähentänyt dramaattisesti parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Pohjola arvelee, että aallonpohja on jo saavutettu.
"Pankkipalvelutiloja tarvitaan jatkossakin, koska haluamme olla katukuvassa ja ihmisten tavoitettavissa sopivalla etäisyydellä", Markku Pohjola lupaa.
Myöskin pankkitoimihenkilöiden määrä on kääntynyt nousuun. Nordea palkkasi viime vuonna 350 uutta työntekijää. Tänä vuonna määrä on sitäkin suurempi.